Pakko-ruotsista Lempi-ruotsiin

Osana OPS2016-prosessia nimettiin työryhmä laatimaan valtakunnallisten perusteluonnosten ja tuntijaon pohjalta Turun kaupungin perusopetukselle kieliohjelmaa. Sain itsekin kutsun tuohon työryhmään, jonka puheenjohtajana toimisi Ilpoisten koulun rehtori Johanna Järvinen.

Saimme esityksemme määräaikaan mennessä valmiiksi ja se lähti laajalle lausuntokierrokselle. Eniten vastustusta esityksessämme aiheutti ruotsin kielen asema. Esityksemme mukaan sitä ei enää tarjottaisi neljänneltä luokalta alkavana vapaaehtoisena ns. A2-kielenä englannin kielen ollessa kolmannelta luokalta alkava pakollinen ns. A1-kieli.

Valtakunnallisen tuntijaon mukaan ruotsin kieli on ns. kaikille pakollinen B1-kieli, joka aloittamista tullaan varhentamaan. Jatkossa sen opiskelu alkaa kuudennelta luokalta, kun se nykyisen voimassa olevan tuntijaon mukaan alkaa vasta yläkoulussa. Tämä on yksi syy työryhmämme mielestä jättää ruotsi pois neljänneltä luokalta alkaviksi tarjottavien vapaaehtoisten kielten joukosta.

Olisi hyvin todennäköistä, että osa neljänneltä luokalta ruotsin opiskelun aloittaneista pyytäisi saada aloittaa opiskelu uudelleen alusta kuudennelta luokalta. Kyseessä olisi näiden oppilaiden kohdalla kahden vuoden etukäteistukiopetus, mikä ei taloudellisesti ole perusteltua.

Neljänneltä luokalta alkavan vapaaehtoisen A2-kielen tarkoitus on ensisijaisesti laajentaa vieraiden kielten opiskelua: tuoda opiskeluohjelmiin muitakin kieliä kuin pakolliset englanti ja ruotsi.

Vasaramäen koulussa me tarjoamme valittavaksi joko ranskan tai saksan kielen.

Olen pohtinut erilaisia mahdollisuuksia Lempi-ruotsin opiskeluun tulevan tuntijaon puitteissa. Olen kuvannut ideaani oheisessa kuvassa. Kuudennen luokan keväällä huoltajilta ja kuudennen luokan oppilailta kysytään halukkuutta lähteä Lempi-ruotsin tielle. Seitsemänsiä luokkia muodostettaessa tämä halukkuus huomioitaisiin luokka- ja opetusryhmäjärjestelyissä.

Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla nämä Lempi-ruotsin lukijat opiskelisivat kumpanakin lukuvuonna kolme viikkotuntia ruotsia - kahden tunnin tullessa  ns. valinnaisainepotista. Jos oppilas haluaa, hän voi olla valitsematta kahden tunnin verran muita valinnaisaineita tai hän voi ne myös valita, jolloin hänen viikkotuntmääränsä kasvaa kahdella tunnilla.

Nämä Lempi-ruotsin opiskelijat opiskelisivat ruotsia peruskoulun aikana yhteensä kymmenen viikkotuntia nykyisen neljänneltä luokalta alkavan A2-ruotsin kahdentoista tunnin sijaan. Eli lähes yhtä paljon - kuitenkin nyt yläkouluun painotettuna.

Muut opiskelevat peruskoulun aikana yhteensä kuusi viikkotuntia ruotsia - yhtä paljon kuin nykyisenkin tuntijaon mukaan tehdään.

Uudet opetussuunnitelman perusteet haastavat nykyisen vieraiden kielten opetuksen. Jos haaste otetaan vastaan, on hyvin todennäköistä, ettei tuo minimimäärän opiskelevan ryhmän oppiaine ole tulevaisuudessa enää pakko-ruotsia, vaan oppiaine, joka koetaan hyödylliseksi ja jota opiskellaan mielellään.

Työryhmämme esitystä tarkastellaan nyt sen saaman palautteen valossa. On hyvin mahdollista, että lopullinen kieliohjelma on sellainen, että koulut saavat tarjota jatkossakin ruotsia neljäneltä luokalta alkavaksi A2-kieleksi. Minulla ei itse asiassa ole mitään sitä vastaa. Vasaramäen koulu ei kuitenkaan sitä tule tekemään.

Toivon, että olen tässä kyennyt asian perustelemaan.