Miksei koulu tee mitään?

Oppilashuoltoa kehitetään ja seurataan pääsääntöisesti koulukohtaisissa oppilashuoltoryhmissä (KOR), joiden tehtävään oppilashuollon kehittäminen kuuluu. Tänään  keskiviikkona marraskuun 5. päivänä Vasaramäen koulun KOR kokoontui taas. Tänään ryhmän vieraina olivat kutsuttuina niin ala- kuin yläkoulunkin oppilasparlamenttien edustajat ja oppilasparlamenttien ohjaajat.

KOR halusi kuulla oppilaitten ajatuksia mm. siitä, miten turvallisuutta tulisi edistää niin Lehmuksen kuin Syreeninkin yksiköissä.

Kokouksessa hyväksyttiin myös Vasaramäen koulun toimenpideohjelma kiusaamisen ehkäisemiseksi ja havaitun kiusaamisen selvittämiseksi.
Keskeistä tässä toimenpideohjelmassamme on KiVa Koulu -ohjelman hyödyntäminen. Ohjelmaan voi tutustua mm. sen www-sivuilla osoitteessa http://www.kivakoulu.fi/ .

Toimenpideohjelmaamme pääsette tutustumaan, kunhan saamme sen koulumme kotisivuille. Tiedotamme tästä sitten wilman kautta.

Tänään Lehmuksen yksikön Päivän Pysäyksessä halusin korostaa koko alakoulun väelle, miten tärkeää on erottaa kiusaaminen ja lapsen normaaliin kasvuun kuuluvat riitatilanteet. Tämän lisäksi koulussa esiintyy ei-toivottua käyttäytymistä, jota minä yksinkertaisesti kutsun hölmöilyksi.

Hölmöilyä on esimerkiksi henkisen huonon olon purkaminen luokan ulkopuolella olevaan siistiin kenkäriviin: potkia kengät hujan hajan. Tai muunlainen yhteiseen tai jonkun oppilaan omaisuuteen kohdistuva ilkivalta - tietämättä välttämättä edes kenen omaisuudesta on kysymys. Tai toisen oppilaan tönäiseminen jonossa - kenen tahansa, joka sattui tulemaan eteen.

Hölmöily ei ole kiusaamista. Toki siihen puututaan ja tilanteet selvitetään. Hölmöilystä on oppilaalle tietyt seuraamukset. Mutta ennen kaikkea pyrimme selvittämään syyt ei-toivottuun käyttäytymiseen ja auttamaan oppilasta, jotta käyttäytyminen muuttuu.

Jokainen oppilas haluaa kuitenkin olla pidetty.

Riitoja taas tulee esimerkiksi kesken leikin tai pelin sen säännöistä ja niiden tulkinnasta. Riita voi tulla siitäkin, kuka ehti naulakolle ensin. Riidat ovat hyödyllisiä, koska ilman riitoja ei voi oppia selvittämään niitä. Ikävää on se, että ennen kuin tämän oppii, voi oppilas turvautua toista loukkaaviin sanavalintoihin tai fyysiseen väkivaltaan.

Riidat eivät ole kiusaamista.

Kiusaaminen on sitä, että vahvempi järjestelmällisesti joko sanoin tai teoin pyrkii aiheuttamaan tietylle ihmiselle mielipahaa tai fyysistä kipua. Ja tätä on jatkunut jo jonkin aikaa. Vahvemmuus voi olla fyysistä tai henkistä. Oppilaitten väliset erot iässä, pituudessa tai painossa ei tätä vättämättä ratkaise.

Vetoan usein Jeesuksen Kultaiseen sääntöön: "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.”  Tai ettei pidä tehdä mitään sellaista, mitä ei halua itsellekään tehtävän.

Edelliseen blogiini viitaten jätän kyllä jatkossa lähteen mainitsematta.

Tai toisaalta. Käsitykseni mukaan tuo sama ajatus on keskeinen kaikissa suurissa maailman uskonnoissa ja filosofioissa.

Perinteiset juhlat ja uskonnolliset tilaisuudet peruskoulussa

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto

Perinteiset juhlat

Eduskunnan Perustuslakivaliokunnan mukaan suomalaisella koululla on useita perinteisiä juhlia, kuten joulujuhla, kevätjuhla sekä YK:n päivän juhla ja itsenäisyyspäivän juhla. Opetuksen järjestäjät ja koulut päättävät juhlista ja niiden sisällöstä. Juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.

Koulun juhlat ovat osa opetusta ja koulun toimintaa, johon oppilaiden tulee osallistua. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Koulun tulee tiedottaa oppilaiden huoltajille koulussa järjestettävistä tapahtumista ja niiden sisällöstä. Tarvittaessa huoltajien kanssa voidaan sopia oppilasta koskevista yksilöllisistä järjestelyistä ja mahdollisesta vaihtoehtoisesta toiminnasta, jos huoltaja ei halua oppilaan osallistuvan kaikkeen juhlaan kuuluvaan ohjelmaan. Järjestelyistä sovittaessa tulee ottaa huomioon oppilaan turvallisuus. Järjestelyt, kuten oppilaan poistuminen juhlatilasta osaksi aikaa, tulee toteuttaa hienotunteisesti ja mahdollisimman vähän huomiota herättävästi.

Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua erilaisuuden kunnioittamiseen sekä vastuullisuuteen, yhteistyöhön ja toimintaan, joka edistää ihmisryhmien, kansojen aatteiden, uskontojen ja kulttuurien välistä kunnioittamista ja luottamusta. 

Nämä tavoitteet ovat Vasaramäen koulussa lähtökohtana myös suomalaisen koulujuhlaperinnön vaalimisessa ja kehittämisessä.

Perustuslakivaliokunta on kannanotossaan korostanut uskonnollisen suvaitsevaisuuden ja moniarvoisuuden huomioon ottamista koulujen toiminnassa. Myös eri kieli- ja kulttuuriryhmiä edustavien oppilaiden kotoutumisen kannalta on tärkeää, että heillä on halutessaan mahdollisuus tutustua koulussa ja koulun juhlissa suomalaiseen kulttuuriin.

Perusopetuksen uskonnolliset tilaisuudet

Koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, tai sisällyttää koulun toimintaan uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia. Tällaiset tilaisuudet ovat uskonnon harjoittamista. Perustuslain 11§:n 2 momentin mukaan kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Tämän perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen. Vapaus olla osallistumatta uskonnolliseen tilaisuuteen ja toimitukseen on riippumaton yhdyskunnan jäsenyydestä. Näin ollen myöskään tiettyyn uskonnolliseen yhdyskuntaan  kuuluvia ei voida velvoittaa osallistumaan asianomaisen uskonnollisen yhdyskunnan uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin.

Perustuslain 11§:n 2 momentin tarkoituksena ei ole estää muiden positiivista uskonnon harjoittamisen vapautta. Sen tarkoituksena on ensisijaisesti suojata henkilöä omantuntonsa vastaiselta uskonnon harjoittamiselta.

Vasaramäen koulussa tulemme jatkossa varmistamaan kouluumme ilmoittautumisen yhteydessä, osallistuuko oppilas uskonnollisiin tilaisuuksiin vai ei. Toistaiseksi pyrimme varmistamaan asian pyytämällä huoltajia ilmoittamaan, mikäli oppilas ei osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin.

Perustuslakivaliokunnan mukaan koulujen on tilaisuuksien aikana mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa. Vaihtoehtoisen toiminnan tulee olla - uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta - luonteeltaan ja tavoitteiltaan mahdollisimman samankaltaista kuin siinä tilaisuudessa, jonka tilalla muuta toimintaa järjestetään. Koulun tulee huolehtia myös siitä, ettei uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä aiheudu oppilaalle leimautumista tai muita haitallisia seuraamuksia.

Koululla on vastuu oppilaan turvallisuudesta myös silloin, kun oppilas ei osallistu koulun järjestämään uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen.

Vasaramäen koulu pyrkii tiedottamaan koulun uskonnollisista tilaisuuksista ja toimituksista hyvissä ajoin.

Ongelmaksi voi muodostua näkemyserot siitä, mitä luetaan koulun perinteisiin juhliin kuuluvaksi ja koetaanko osa näiden juhlien sisällöstä uskonnon harjoittamiseksi.  Vaikka tässä asiassa olisikin erilaista tulkintaa, mielestäni edellä olevassa tekstissä on näihin tilanteisiin selkeät toimintaohjeet.

LÄHTEET:

Perustuslakivaliokunnan mietintö 2/2014

Opetushallituksen uudet ohjeet