Eilinen Helsingin Sanomat uutisoi Turun hovioikeuden tuominneen rehtorin virkavelvollisuuden rikkomisesta. Rehtori oli omavaltaisesti muuttanut opettajan - vastoin tämän tahtoa - oppilaille antamia arvosanoja - arvatenkin ylöspäin. Rehtori itse myönsi, että hän oli muuttanut 16 oppilaan arvosanaa. Kyseessä lienee ollut perusopetuksen päättöarviointi, vaikka uutisessa puhutaankin päätösarvioinnista. Rehtori toimi väärin. Arviointivastuu on ao. opettajalla. Rehtori kertoi muuttaneensa oppilaiden arvosanat vastaamaan pidemmän aikavälin keskiarvoa, koska opettajan antamat arvosanat olivat poikenneet merkittävästi aiemmasta. Rehtori perusteli toimintaansa sillä, että oppilaat olisivat joutuneet epätasa-arvoiseen asemaan. Rehtori on koulussaan oppilaiden asianajaja - pää kylmänä, mutta sydän lämpimänä. Nyt ilmeisesti pää ei pysynyt kylmänä. En tiedä, kuinka paljon hän oli keskustellut arvioinnista kyseisen opettajan kanssa ja millainen keskustelukulttuuri ko. koulussa ylipäätään on.
Muistaakseni perusopetusasetuksen mukaan opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista on huoltajan pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Tämän lain kohdan olemassaolo olisi viime kädessä pakottanut ratkaisukeskeiseen keskusteluun.
Koko uutisjutun voi lukea vaikka Rexit mentoroi -ryhmän FB-sivulta https://www.facebook.com/rexitmentoroi
Muistan, ettei päättöarvioinnista aina oltu omassa koulussanikaan yksimielisiä joidenkin oppilaiden kohdalla - varsinkin, jos oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin oli liittynyt erityisen paljon yksilöllisiä ratkaisuja, tukitoimenpiteitä ja oppilashuoltohenkilöstön aktiivista osallistumista. Saattoi olla niin, että oppilas oli opettajan toivomuksesta opiskellut enimmän aikaa erityisopettajan kanssa opetusryhmänsä ulkopuolella, mutta erityisopettajan kykyyn arvioida oppilasta ei luotettu, koska "se olisi ollut väärin muita oppilaita kohtaan". Ei myöskään ollut aina täysin selvää, miten oppilaan aiempi opiskelu ja arvosanat tuli ottaa huomioon päättöarvioinnissa. Siitähän tässäkin oikeusjutussa ilmeisesti on pohjimmiltaan kysymys.
Tullessani vastuulliseksi myös 7.-9. vuosiluokkien koulusta, yläkoulussa oli arviointikokous-käytäntö. Jokaista väli- ja lukuvuosiarviointia edelsi aina koko opettajakunnan yhteinen arviointikokous, joka varsinkin oppilaiden käyttäytymisen arvioinnin osalta saattoi sisältää inkvisition piirteitä. Kärjistäen voisi sanoa, että jopa samana päivänä tapahtunut opettajan oppilaan taholta kokema huono käytös saattoi kokouksessa aiheuttaa "käytöksen alennuksen". Eri oppiaineiden arvioinnin osalta kokoustraditiolla todennäköisesti haluttiin valvoa arvioinnin yhteismitallisuutta, mihin voimassa olevat päättöarviointia koskevat valtakunnalliset ohjeet eivät kuitenkaan antaneet riittävää tukea. Lisäksi käytäntö altisti opettajia puhumaan "sivu suunsa".
Luovuin siis arviointikokous-traditiosta varsin pian.
Opetushallitus on nyt tarkentanut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointiosuutta valmistelemalla päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin oppiaineisiin arvosanoille 5, 7 ja 9. Myös aikaisempia arvosanan 8 kriteereitä on täsmennetty. Uudistetut kriteerit otetaan kouluissa käyttöön 1.8.2021 ja niitä sovelletaan ensimmäistä kertaa 9.-luokkalaisten päättöarvioinnissa keväällä 2022.
Päättöarviointi on kokonaisarvio sille, miten oppilas on saavuttanut eri oppiaineille asetetut tavoitteet peruskoulun aikana. Oppilasta arvioidaan sen osaamisen perusteella, jota hän on osoittanut vuosiluokilla 7–9. Uusissa päättöarvioinnin kriteereissä kuvataan, mitä osaamista oppilaalta edellytetään arvosanan 5, 7, 8 tai 9 saamiseksi.
Opetushallituksen varsin tuore perusopetuksen päättöarviointia koskeva tiedote on luettavissa tästä.