maanantai 28. lokakuuta 2019

Rehtorit mentoreina, osa 1


Kuvassa on Rehtorit mentoreina -ryhmä vasemmalta oikealle: Timo Tuusvuori, Jyrki Välimäki, Anne Alho, Seppo Ryösä ja Timo Kalske. ( Kuva: Jarno Tauvo )

OPH:n pitkälti rahoittamassa Varsinais-Suomen Paraskoulu# -hankkeessa Rehtorit mentoreina -ryhmä kokeilee ja kehittää mallia, jossa vast'ikään eläköityneet pitkän uran tehneet rehtorit toimivat mentoreina tämän päivän rehtoreille.

Mentorointiprosessin suunnittelu alkoi kuluvan vuoden alussa, mutta nyt - vuoden pimeimpänä aikana - mentorointiprosessit ovat käynnistyneet hankekunnissa ja niiden ylläpitämissä kouluissa. Kaikki hankekunnat eivät tosin vielä ole ehtineet mukaan, mutta aikaa tähän on vielä. 

Hankekunnat ovat Raisio, Kaarina, Parainen, Mynämäki, Naantali, Paimio, Sauvo, Lieto ja Uusikaupunki.



Varhaiskasvatusyksikköjen johtajien ja perusopetuksen rehtorien työn tukeminen ja kehittäminen on hankkeen tavoitteista se, mihin me mentoroinnilla pyrimme.

On hyvä, jos ennen mentorointiprosessin käynnistämistä käytössä on kunnan varhaiskasvatus- ja perusopetusyksiköissä  toteutetun laajan auditoinnin tulokset. Näin on hankekunnista Raisiossa.

Toisaalta Raisiossa toteutetun auditoinnin kysymyksistä olemme koonneet lyhyen, tiiviin kysymyssarjan, jota hyödynnämme mentoroinnin ensimmäisessä vaiheessa: tavatessamme mentoroitavan henkilön esimiehen. Näin saamme mentoroinnin kannalta arvokasta tietoa - kokonaiskuvan varhaiskasvatuksen ja koulunpidon tilasta kunnassa.


Laila Mäkelä, toimialajohtaja, Liedon sivistyspalvelut

Näemme, että jatkossa Kunta 10 -tutkimuksen - tai jonkin vastaavan laajan kunnassa toteutettavan tutkimuksen - tulokset voivat toimia mentoroinnin lähteinä.

Ensimmäisessä tapaamisessa mentoroitavan rehtorin kanssa on tärkeää luoda yhteinen näkemys siitä, mitä mentorointi on ja mitä se ei ole.
Sen on tarkoitus olla kokemukseen perustuvaa rinnalla kulkemista - ei työnohjausta. Tarkoitus ei ole antaa ratkaisuja vaan auttaa ratkaisujen löytämisessä.
Mentoroinnin aluksi haluan kuulla rehtorin kertomana "oman koulunsa tarinan". Sen jälkeen on mahdollista täydentää tarinaa hyödyntämällä edellä mainittua kysymyssarjaa. 
Rehtorilla on hyvin usein mielessä teemoja, joista hän haluaa keskustella tulevissa mentorointitapaamisissa. Nämä kirjataan ylös. 

Minulla - kuten edeltäjällänikin Vasaramäen koulussa - oli tapana aloittaa kevätjuhla ja -kahvipuheet sanoilla "Minulla on unelma koulusta" ja päättää puheeni sanoihin "Tunnen, että olemme nyt lähempänä tuota unelmaa." Siinä välissä piti uskaltaa sanoa unelmansa ääneen. On oppilaitten, näiden vanhempien ja henkilökunnan oikeus kuulla tämä.

Minusta on tärkeää, että rehtorilla on unelma koulusta, tietynlaisesta koulusta. En usko, että yksikään rehtori on sitä vielä täysin saavuttanut. Mutta että on jotakin, jota kohti kulkea.

Siksi - ihan mentorointiprosessin alussa tiedustelen rehtorilta, millainen on hänen unelmansa - koulusta. 

Sitten yritän olla hänelle avuksi.

Tässä blogissa tulen jatkossa kuvaamaan mentorointiprosessin etenemistä.