Palattuani taas kouluun ja asioidessani toisessa koulumme silloisista 1. luokista - uusi paita päälläni - pieni poika sanoi: "Äijällä on Aston Villan paita päällä." Yllätyin. Paidassa ei varsinaisesti lue seuran nimeä. On tunnettava seuran logo, jotta tietää, mistä seurasta on kysymys. Siis alan harrastaja? Päätin vielä varmistaa asian muutamalla Valioliigaa koskevalla kysymyksellä - osaan en tiennyt itsekään vastausta - ja asia varmistui. Samalla varmistui myös se, että lapsi kyllä oppii uskomattoman määrän uskomattomia asioita, kunhan on asiasta kiinnostunut.
Pitkästä aikaa seuraan taas Valioliigaa televisiosta. Myönnettäköön, että minulle ne kuitenkin ovat vain jääkiekon MM-kisojen kylkiäisiä; toimien ikäänkuin "lämppärinä". Sen verran olen liigan sarjataulukosta selvillä, että Manchesterin joukkueet, Manchester United ja Manchester City, kilpailevat siitä, kumpi on mestari, Aston Villa taitaa olla tuossa kahdenkymmenen joukkueen sarjassa sijalla viisitoista ja Wolverhamptonin putoaminen sarjatasoa alemmas on selvä.
Jos Vasaramäen koulua verrattaisiin Valioliigan joukkueisiin, mihin joukkueeseen sarjataulukossa sijoittumisensa johdosta meidät voitaisiin rinnastaa?
Onneksi tällaisia kouluja paremmuusjärjestykseen asettavia ranking-listoja ei ole - ei ainakaan virallisia.
Kuitenkin tuo ajatusleikki minua kiehtoo. Olisin varsin pettynyt, jos olisimme sijalla viisitoista - puhumattakaan, jos olisimme joukkue, joka on tuomittu putoamaan - vaikka olen varsin tietoinen siitä, että Valioliigan alapuolella on vielä monta liigaa ja jokaisessa niistä monta joukkuetta.
Olen realisti. Emme ainakaan voittaisi sarjaa.
Pitää pystyä parempaan!
Pysähdyin koiralenkillä Kupittaalla seuraamaan joukon yläaste- ja lukioikäisten nuorten jalkapalloharjoitusta. TPS:n juniorivalmennuspäällikkö Tommi Pikkarainen veti varsin nopeatempoista harjoitusta, josta keskittyneen oloiset nuoret mielestäni selvisivät varsin hyvin. Kuitenkin Pikkaraisen palaute vähän väliä oli:"Pitää pystyä parempaan!"
Varsin hyvästä tuloksesta huolimatta meidänkin Vasaramäen koulussa on pystyttävä parempaan:
Oppilailla on varsin paljon varaa parantaa käytöstään .
Tämä vaatimus on oikeutettu, on juuremme sitten Suomessa tai Suomen ulkopuolella.
Inhimillinen, arvostava ja ammatillinen toiminta - kaikkien yhteiseksi hyväksi, tavoitteena tyytyväinen oppilas ja hänen perheensä sekä hyvinvoiva toisistaan välittävä työyhteisö - nämä olkoot jatkossakin koulun aikuisten työtä ohjaavia arvoja.
Meidän tulee entistä paremmin pystyä huolehtimaan toimintaympäristömme viihtyisyydestä. Oppilaiden tulee entistä paremmin pystyä huolehtimaan omista oppikirjoistaan ja välineistään ja yhteisistä tiloista ja välineistä. Ja heitä tulee tässä päättäväisesti ohjata - niin koulun aikuisten kuin oppilaan vanhempienkin.
Erilaisuuden hyväksymisessä meillä on valtavasti parannettavaa! Toisaalta ei voi mennä erilaisuuden suojaan, jos käyttäytyy huonosti, mm. yhteisiä sääntöjä rikkomalla.
Akateemisten taitojen oppimisessa pitää pystyä parempaan. Liian usein liian moni menee siitä yli, missä aita on matalin.
Oppilailta tulee vaatia enemmän - niin kotona kuin koulussakin. Tämän toteuttaminen luonnollisesti vaatii meiltä koulun työntekijöiltä ja oppilaiden vanhemmilta entistä enemmän - vain ns. mukavuusalueella toimimalla tulokset eivät parane.
