Puhe peruskoulunsa päättäville lauantaina 3.6.2017

Hyvä vielä hetken aikaa 9. luokan oppilas.

Yhteisö koostuu yksilöistä, joita usein yhdistää yhteinen tehtävä tai päämäärä. Yhteisössä yksilöt toimivat tavalla tai toisella yhdessä, mutta yhteisön olemassaolo ei kuitenkaan ole tae yhteisöllisyyden muodostumisesta.

Yhteisöllisyys lisää yhteisön jäsenen sosiaalista pääomaa ja se vaatii syntyäkseen yhteisön jäsenten keskinäistä luottamusta, avointa kommunikaatiota, vuorovaikutusta ja osallistumista.

Yhteisöllisyyden kehittymisessä yksilöiden tunteet ovat tärkeässä asemassa. Yksilön täytyy voida tuntea, että hän kuuluu yhteisöön, hänen tulee voida tuntea itsensä tarpeelliseksi, hyväksytyksi ja arvokkaaksi.

Olet tänään jättämässä tämän yhteisön – Vasaramäen koulun.

Tämä voi olla onnen hetki:

”Vihdoinkin!”

Minun kouluaikanani 70-luvulla Alice Cooper tulkitsi väkevästi tuntojamme vastaavassa tilanteessa School’s Out –kappaleellaan.

Mutta voit yhtä lailla tuntea haikeutta ja luopumisen tuskaa – vallankin ajatellessasi omia luokkakavereitasi tässä yhteisössä.

Seuraavan kerran tapaat heidät – et ehkä heitä kaikkia, mutta toivon mukaan useimmat heistä – kun järjestätte luokkakokouksen.

Itse osallistuin luokkakokoukseen viime lauantaina, jolloin tuli kuluneeksi likimain päivälleen 40 vuotta siitä, kun erosimme. Me Klassikon pojat.

Olimme toki tätä ennenkin tavanneet toisemme kymmenen vuoden välein.

Nyt uusimme penkkariajelun.  Käytössämme olleen kuorma-auton lavaa koristivat latinankieliset lakanalle maalatut tekstit, olihan latinan kielen opiskelulla ollut tärkeä rooli meidän koulussamme.

Yhden noista lakanoista olen tuonut tähän tilaisuuteen.

Ne plus ultra!

Eli suomeksi: täydellinen!

Minusta se sopii hyvin kuvaamaan teitä yhteisönä.

Olen teistä valtavan ylpeä.

Minulla on unelma koulusta. Se ei ole vielä täysin toteutunut, mutta olen tuntenut tänä keväänä muutamaan otteeseen olevani lähempänä sitä kuin koskaan ennen.

Näin tunsin Vasaran Päivänä, kun isot ja pienet olivat yhdessä ja yhdessä saivat aikaan upeat esitykset.

Näin tunsin mm. aina, kun kiipesin aamulla portaita ylös Kelloaulaan ja näin siellä tyttöjen keskenään harjoittelevan tanssiaan  - kaiketi Power Mover –tanssikilpailuun.

Näin tunsin, kun joku teistä soitti flyygeliä Kelloaulassa.

Näin tunsin, kun näin teidät uskomattoman innostuneina leuanvedosta.

Näin tunsin, kun näin ja ennen kaikkea kuulin teidän tekevän lipdub-videotanne.

Näin tunsin eilen Ysigaalassanne ja iltapäivällä Henrikin kirkossa.

Alumnilla tarkoitetaan yleensä jossakin oppilaitoksessa aiemmin opiskellutta henkilöä.

Alumnitoiminnan tavoitteena voi olla esimerkiksi yhteyden säilyttäminen oppilaitoksen ja sen entisten oppilaiden välillä tai yhteyksien luominen alumnien välille.

Hyvä peruskoulusi päättävä nuori.

Vaikka tänään lähdet, olet tänne aina tervetullut. Tiedät itsekin, miten matkan varrella on välistä ollut vaikeaa kuunnella meitä koulun aikuisia.

Samat vaikeudet ovat varmasti perässäsi tulevilla nuorilla.

Sinulla peruskoulun käyneenä ja keskiasteen koulutukseen päässeenä olisi varmasti paljon annettavaa heille.

Kantapään kautta oppiminen on tehokasta, mutta sangen raskasta.

Olet siis tervetullut koulumme alumniksi.

Näillä sanoilla haluan onnitella sinua. Olet nyt suorittanut peruskoulun.

Lisäksi haluan toivottaa sinulle onnea ja menestystä jatko-opinnoissasi, jotka vielä hetken ovat hämärän peitossa.

Jotteivat huomispäivän pilvet peittäisi tämän päivän aurinkoa, kehotan sinua näkemään asiat edesmenneen presidenttimme Mauno Koiviston tavoin:

Tässä asiassa, kuten yleensä elämässä on viisasta luottaa siihen, että kaikki menee hyvin.

Puhe henkilökunnalle 1.6.2017

Hyvät Ystävät.

Pitkään työstämämme uusi opetussuunnitelmamme 2016 on ollut käytössämme pian päättyvän lukuvuoden 1.-6. luokkien osalta ja myös 7.-9. luokkien ja VALMO-ryhmien osalta opetussuunnitelmauudistuksen kannalta tärkeimpien lukujen – toimintakulttuurin muutoksen suunnan määrittelevien lukujen 1-12 – osalta.

Yhteisöllisyys ja osallisuus ja niiden vahvistaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Näihin tavoitteisiin pyrkiminen voi kuitenkin tuoda arkeen kiireen ja riittämättömyyden tunnetta; kun kuitenkin pitäisi ehtiä opettaakin.

Emme voi luopua yhteisöllisyyden ja osallisuuden tavoitteista vähentääksemme kokemaamme kiirettä. Keinoista noiden tavoitteiden saavuttamiseksi voimme – ja meidän pitääkin – keskustella. Jos taistelulla kiirettä vastaan, vahvistamme yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, olemme oikealla tiellä.

Liikkuva koulu on hyvä esimerkki hankkeesta, jolla on selkeä yhteys opetussuunnitelmaan koulun toimintakulttuurin muutosta edistävänä ilmiönä. Meillä Vasaramäen koulussa olla aidosti liikkuva koulu onkin ollut edistyksellisesti ja esimerkillisesti yksi koko koulun kehittämistavoitteista.  Tällä on pyritty koko yhteisön sitouttamiseen.

Yhteisö koostuu yksilöistä, joita usein yhdistää yhteinen tehtävä tai päämäärä. Yhteisössä yksilöt toimivat tavalla tai toisella yhdessä, mutta yhteisön olemassaolo ei kuitenkaan ole tae yhteisöllisyyden muodostumisesta. Yhteisöllisyys lisää yhteisön jäsenen sosiaalista pääomaa ja se vaatii syntyäkseen yhteisön jäsenten keskinäistä luottamusta, avointa kommunikaatiota, vuorovaikutusta ja osallistumista. Yhteisöllisyyden kehittymisessä yksilöiden tunteet ovat tärkeässä asemassa. Yksilön täytyy voida tuntea, että hän kuuluu yhteisöön, hänen tulee voida tuntea itsensä tarpeelliseksi, hyväksytyksi ja arvokkaaksi.

Luokan ja oppilaskunnan yhteisöllisyyden vahvistaminen on tärkeä osa koulun kasvatuksellista tehtävää. Terve ja turvallinen koulu on koulu, jossa nuoret itse osallistuvat monin tavoin omaa työtään koskeviin päätöksiin. Jotta osallisuutta todella voidaan koulussa vahvistaa ja oppilaiden osallistumista kehittää, tulee edellytykset osallistumiseen tietoisesti luoda.

Uusi opetussuunnitelma on tuonut haasteita myös koulun arviointikäytäntöihin. 1.-4. luokkien työläs sanallinen arviointi on edellyttänyt uudella tavalla toimenpiteitä arviointia varten. Vaarana on se, että lukuvuoteen jatkossa lähdetään arviointi edellä, mikä ei mielestäni ole uuden opetussuunnitelman hengen mukaista.

Koulun arki on tarjonnut lukuvuoden mittaan mielenkiintoisia haasteita, joilla lähes aina on ollut vahva kytkös koulun toimintakulttuuriin ja siinä ilmenneisiin kehittämistarpeisiin.

Itselleni kevätlukukausi on ollut raskas. Aikaa työhön on kulunut paljon. Kuitenkin esimerkiksi tulevan lukuvuoden suunnittelu on vasta käynnistymässä.  Vaikka juuri tässä keväässä on ollut joitakin poikkeuksellisen työllistäviä elementtejä, on minun toki syytä pohtia yhdessä kanssanne työn organisointia koulun tasolla, yksikön tasolla ja ennen kaikkea minun on toki syytä pohtia omaa ajankäyttöäni.

Ongelma on se, että työtä tuntuu tulevan koko ajan enemmän, mutta aikaa se tekemiseen ei.

Sama tunne taitaa olla meistä jokaisella.

Tiistaina 22.8. järjestetään yleinen tiedotustilaisuus Vasaramäen koulun ja ennen kaikkea koulun 7.-9. luokkien tulevaisuudesta, mikä arvatenkin kiinnostaa meistä jokaista ja oppilaittemme vanhempia.

Tässä asiassa, kuten yleensä elämässä on viisasta luottaa siihen, että kaikki menee hyvin. Yleensä se kannattaa siinäkin tapauksessa, ettei itse siihen edes uskoisi. Sillä usein on käynyt käänteisesti niin, että uhkakuvat alkavat toteutua juuri sen takia, että niihin varaudutaan.

Tämä viimeinen kappale on – kuten huomasit – äskettäin edesmenneen presidentti Mauno Koiviston mietelmä ( HS Kuukausiliitteen haastattelussa 25.11.2013 ).

Hyvät Ystävät.

Lukuvuosi 2016-2017 on päättymässä – on juhlan aika: tämä yhteinen kahvihetkemme, YsiGaala ja yläkoulun kevätkirkko, 1.-6. luokkien lukuvuoden päätöstilaisuus, 7.-8. luokkien ja VALMO-ryhmien kevätjuhla ja peruskoulunsa päättävien juhla ovat enää jäljellä tästä lukuvuodesta.

Uskon näiden juhlien avulla pystyväni lataamaan akkujani niin, että virtaa riittää tulevan lukuvuoden suunnitteluun yhdessä Ainon ja Aaron kanssa.

Ainoa haluan tässä yhteydessä erityisesti kiittää kuluneesta lukuvuodesta. Hän on korvaamaton.

Mutta haluan kiittää myös teistä jokaista hyvin tehdystä työstänne Vasaramäen koulun hyväksi nyt päättyvänä lukuvuonna ja toivotan teille ansaitsemaanne aurinkoista ja voimat palauttavaa lomaa

Jyrki Välimäki, rehtori

Vasaran vasaran luovutus Mervi Kvistille

Koulun bändi soitti ja lauloi Simon & Garfunkelin klassikon Scarborough  Fair eläkkeelle siirtyvälle Vasaramäen koulun historian ja yhteiskuntaopin lehtorille Mervi Kvistille.

Sinulle, Mervi.

Elokuussa 1991 aloitin työni Vasaramäen koulun rehtorina. Tiesin työhöni kuuluvan monenmoista ja paljosta olin vielä tietämätön. Yhden erityisen tehtävän tiesin - nimenomaan Vasaramäen kouluun kuuluvan:

Vasaran vasara –perinteen jatkaminen.

Kun työntekijä jää eläkkeelle, hänelle luovutetaan Vasaran vasara.

Jokainen vasara on omansa näköinen. Ei ole kahta samanlaista. Materiaalina on yleensä koulumäen mänty.

Vasaran vartena on joko karttakeppi – toivon mukaan juuri se, jota vasaran saajakin on käyttänyt – tai jokin muu modernimpi ratkaisu; sellainen, joka ilmentää vasaran saajaa .

Kun Vasaramäen koulu vuonna 2009 tavallaan perustettiin uudestaan – kun meistä tuli yhtenäiskoulu – tämä traditio jäi pois.

Uusi tilanne merkitsi muutoinkin luopumista, itse kullekin merkityksellisten asioiden uudelleen tarkastelua ja erilaisten näkemysten yhteen sovittamista.

Yhteisen yhdessä saavutetun hyödyn ja onnistumisen ilon aika oli vasta myöhemmin.

Niinpä – jossakin vaiheessa totesin, että aika oli taas otollinen Vasaran vasaralle.

”Nyt hiljaa!”

”No niin – nyt mä pistän sulle häirintämerkinnän.”

( Eikä oikeesti laita melkeen ikinä… )

”Nyt jäät tunnin jälkeen luokkaan.”

( Koskaan ei tarvitse jäädä… )

”Nyt mä oikeesti suutun.”

”Tänä vuonna ei tule paljon monisteita.”

”Nyt Late ja Sunna saavat riehua, koska ovat aina hiljaa.”

Nuo oppilailtasi saamani sitaatit kertovat huumorista ja lempeästä auktoriteetista, jota oppilaat sinussa arvostavat.

”Onks’ sul kaikki OK? Sä näytät vähän kipeelt´ Ootko sä syönyt?”

Olet oppilaillesi äitihahmo, joka huolehtii.

Olet aina positiivinen ja kannustava. Tuet nuoria.

Neljäskymmenes Vasaran vasara.

Sinulle, Mervi.

Kiitokseksi työstäsi Vasaramäen koulussa.

Vasaramäessä 3. päivänä kesäkuuta 2017

Jyrki Välimäki

Vasaramäen koulun rehtori