Wilma taitaa edelleenkin olla Suomen suosituin sähköinen järjestelmä, jolla koulun henkilöstö pitää yhteyttä oppilaittensa huoltajiin ja huoltajat vastaavasti koulun suuntaan. Wilmasta löytyvät oppilaan lukujärjestys, koearvosanat, useinmiten myös läksyt ja ns. wilma-merkinnät, jotka käsitykseni mukaan tuppaavat olemaan negatiivisiksi koettuja: selvitystä vailla olevia poissaoloja, tekemättömiä tehtäviä, oppitunnin häirintää, koulun sääntöjen noudattamatta jättämistä... Näin oli ainakin vielä kymmenisen vuotta sitten, kun muistan uutisoidun, kuinka nuoret kokivat Wilman pilanneen heidän elämänsä; perustettiinpa nettiin erityisiä ryhmiä, joissa nuoret tätä tunnetta jakoivat ja havainnollistivat tunteitaan sinne kopioimillaan wilma-viesteillä. Wilma koettiin rikosrekisteriksi. Vaikka ajattelenkin olevani varsin tukevasti tämän päivän koulukärryillä, en osaa sanoa, onko "pöly laskeutunut" ja lasten ja nuorten tunteet Wilmaa kohtaan erityisesti muuttuneet.
Tunnistan kyllä, että kouluissa henkilöstö pohtii Wilma-viestintää ja pyrkii sitä omalta osaltaan kehittämään, jotta tämä kanava pysyisi avoinna ja myönteisesti merkityksellisenä. Monessa koulussa on määritelty oma Wilma-etiketti, josta on sovittu yhdessä huoltajien ja oppilaiden kanssa.
Tätä kirjoittaessani jalkapallon MM-kisat - The World Cup 2026 - ovat edelleen käynnissä: jäljellä on enää neljä maata - Argentiina, Englanti, Espanja ja Ranska. Viime lauantain ja sunnuntain välisen yön valvoin - osittain seuratessani Englannin ja Norjan välistä neljännesvälieräottelua, osittain siksi, että ottelu "meni niin tunteisiin". Liian ison roolin otti VAR - Video Assistant Referee. Tilanteessa 1 - 1 Norjan kulmapotkun jälkeisessä tilanteessa tekemä maali hylättiin siksi, että kulmapotkua edeltävässä tilanteessa maalin edessä Norjan pelaajan oli tulkittu aiheuttaneen Englannin pelaajan heittäytymisen selälleen. Käsitykseni mukaan VARiin oli tullut uusi toiminto: VAR-tuomari saisi puuttua tällaisiin maalia edeltäviin mahdollisiin rikkeisiin, jota oikeutta hän nyt käytti hyväkseen. Kulmapotku uusittiin. Ottelua jatkettiin tilanteessa 1 - 1. Ottelussa tapahtui toki muutakin, mikä vahvisti monen sitä seuranneen mielessä tunnetta: VAR on pilannut jalkapallon!
Samoin kuin koululta puuttui työkalu, joksi siis Wilma aikanaan kehitettiin, yhtä lailla jalkapallo tarvitsi VARin.
Yksi historian tunnetuimmista tapauksista sattui MM-kisoissa vuonna 2010, kun Englannin Frank Lampardin laukaus kimposi ylärimasta selvästi maaliviivan yli - yli puoli metriä. Erotuomari ei kuitenkaan nähnyt pallon käyneen maalissa, ja osuma hylättiin. Tämänkaltaiset skandaalit johtivatkin maaliviivateknologian käyttöönottoon.
Mutta.
Järjestelmiä kehitetään - niin Wilmaa kuin VARiakin. Kuitenkaan kaikki muutokset eivät aina ole tarkoituksenmukaisia eivätkä edistä myönteistä kehitystä. VARin kohdalla koen tällaisiksi paitsiotilanteisiin liittyvän hiusten halkomisen ja edellä kuvatun kaltaisen maalin hylkäämisen siksi, että rike on sattunut jossakin edeltävässä tilanteessa.
Mielestäni tulisi palauttaa luottamus ottelun erotuomareihin ja samalla hyväksyä se tosiasia, että he voivat tehdä virheitä.
Toisaalta olen ajatellut VAR-tuomarin asemaa ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Kaiketi ottelun varsinainen tuomari tekee päätöksen, mutta ajattelen, että VAR-tuomarin näkemys on painava kentällä tehtävässä päätöksessä. Asemansa tiedostaessaan VAR-tuomarilta edellytetään tarkkaa harkintaa. Itse uskon, että sen lisäksi, mitä säännöt tilanteesta sanoisivat, ajattelisin - koska moniin sääntöihin liittyy niiden tulkinta - 1) Mitä tästä seuraa? ja 2) Mitä hyvä ihminen päättäisi?
Tiedän, että tämä eettinen näkökulma on vaikea, mutta toivoisin, että sitä voitaisiin soveltaa myös jalkapalloon liittyvässä päätöksenteossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti