En valitettavasti pääse itse tuota seremoniaa todistamaan, mutta olen saanut kyllä henkilökohtaisesti onnitella Reijoa - viimeksi tänä aamuna Kupittaan urheiluhallissa.
Pyrin aloittamaan jokaisen työpäiväni tulemalla töihin Kupittaan urheiluhallin kautta. Tuntuu siltä, että kohtaus ei mene ohi. Tätä on jatkunut jo kaksi vuotta - ehkä enemmänkin: En muista, miten kaikki alkoi. Arvatenkin tärkeää oli henkilökohtainen päätös alkaa huolehtia paremmin omasta fyysisestä kunnosta: Yhtenäiskoulun rehtorin työ on henkisesti niin kuormittavaa, ettei sitä kuormaa jaksa kantaa, jos en ole kunnossa.
Aamun kuntoiluni taustalta löytyvät kaikki kolme sisäistyneen motivaation edellytystä: kuuluminen ryhmään, kyvykkyyden tunne ja vapaaehtoisuus.
Kuuluminen ryhmään on erityisen tärkeää. Urheiluhallin alakerran valtaa aamuisin kello seitsemältä aina sama vakiintunut ryhmä. Ryhmä keski-ikä on... Ehkäpä ilmaisen sen niin, että uskon itse olevani himpun verran keski-iän alapuolella. Kaikki eivät käy joka päivä. Tiedetään esimerkiksi, ketkä käyvät vain maanantaisin ja perjantaisin. Jos joku poikkeaa rutiinista, hänen peräänsä kysellään. Epäselvissä tilanteissa kannattaa kääntyä Hurmeen Jorman puoleen. Hän tietää ja jos ei tiedä, hän ottaa selvää. Tällä hetkellä puhututtaa kovasti Okke, joka on Thaimaassa. Kysellään toinen toisiltaan, onko Okkesta kuulunut mitään. Hyvin kuulemma menee.
Moni aloittaa aamunsa hallin yläkerrasta. Soutulaite on suosittu. Samoin on suosittua kiertää rataa - kävellen tai hölkäten. Itse aloitan harjoitukseni kiipeämällä katsomon portaita ylös eri tavoin rytmiä ja porrasväliä varioiden. Tämä on epävirallisen valmentajani Marin ansiota. Mari on töissä Liikuntapalvelukeskuksessa ja iltaisin mm. vetää TuTon jumppia. Huippu tyyppi. Aivan ihana. Portaiden jälkeen muutaman kerran viikossa Marin johdolla treenaan vatsaa ja selkää sekä ennen kaikkea venyttelen. Tuohon venyttely- ja voimisteluhetkeen on liittynyt muitakin ja kun oletettuina marinaamuina Mari ei tulekaan, on saamattomuus iskeä meihin.
Kuten Jussi Leppäsyrjä aamun lehdessä korostaa, Reijo on kyllä vaatimaton mies, joka ei röyhistele saavutuksillaan: Turun Palloseuran kaikkien aikojen paras pistemies sekä runkosarjassa että playoffs-peleissä. Lisäksi hän on TPS:n kaikkien aikojen paras maalintekijä. Reijo on edustanut Suomea MM-kisoissa ja olympialaisissa.
Vaatimaton mies on myös aamutiimiimme kuuluva Pertti Karppinenkin: soudun kolminkertainen olympiavoittaja, jolta - tutustuttuani häneen - olen saanut lukuisia vinkkejä kulloisiinkiin vaivoihini sopivaan harjoitteluun. Mutta Pertti on ihan oman blogin arvoinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti