Syyslukukauden päättyessä 20.12.2016

Tänään tiistaina joulukuun 20. päivänä oli viimeinen koulun kolmesta kuusijuhlasta, kuusijuhla 7.-9. luokka-asteille ja VALMO-ryhmille. Viime viikolla oli juhla 1.-3. luokka-asteille ja juhla 4.-6. luokka-asteille.
Yllä oleva kuva on tältä aamulta. Kuusijuhlan jälkeen joulupukki on nukahtanut Lehmuksen näyttämölle. 1.-6. vuosiluokat tulevat pian ja herättävät hänet perinteiseen tapaan Joulupukki, joulupukki -laululla.

Syyslukukauden alussa eräs viime lukuvuoden 9. luokan oppilas kävi piipahtamassa Syreenin ala-aulassa. Kävin varsinkin 9. luokan keväällä hänen kanssaan useita kasvatuksellisia keskusteluja, joista koen ainakin itse oppineeni paljon.
Kysymykseeni "Mitä kuuluu?" hän vastasi hetken pohdinnan jälkeen:"Joskus käy niin, että jonkun asian tai henkilön merkityksen ymmärtää vasta, kun tämän on menettänyt."

Näin siis lukuvuosi alkoi.

Viime perjantaina sain Assin, Kristiinan, Jukan, Hannun ja Tommin kanssa osallistua Turun Seudun Urheiluakatemian yläkouluseminaariin, johon urheiluakatemian omien valmentajien lisäksi osallistui edustajia useista paikallisista urheiluseuroista sekä totta kai edustajia yläkouluista. Se, että meitä edusti peräti kuuden hengen ryhmä, kuvaa tavallaan asemaamme tässä seudullisessa toimijajoukossa.

Ohjelma koostui useista lyhyistä – tai ainakin lyhyiksi tarkoitetuista – alustuksista keskustelua virittämään. Alustukset olivat erittäin inspiroivia. Palaan tässä ex-ammattilaisjääkiekkoilijan, nykyään urheilupsykologina toimivan Tuomas Grönmanin esitykseen sisäistyneestä motivaatiosta. Hänen käsityksensä sisäistyneestä motivaatiosta perustuu laajoihin motivaatiotutkimuksiin. Niiden mukaan motivaation edellytyksiä ovat tunne siitä, että kuuluu ryhmään, kyvykkyyden tunne ja autonomisuuden kokemus; kokemus vapaudesta ja siitä, että jossain määrin saa vaikuttaa omiin 

asioihinsa. 

Rehtorina pohdin esitystä kuunnellessani, olenko omalla toiminnallani – omilla valinnoillani -  mahdollistanut tai mahdollisesti jopa edistänyt noita kolmea motivaation edellytystä keskuudessamme.

Muutama ajatus tuosta ensimmäisestä: tunne siitä, että kuuluu ryhmään. Toivon, että jokainen on löytänyt oman ryhmänsä mihin kuulua. Joskaan en pidä sitä itsestäänselvyytenä.

Isoja ryhmiä, johon kuulua ovat 1.-6. luokkien henkilökunta ja 7.-9. luokkien henkilökunta. Vähän pienempi ryhmä, mihin kuulua on VALMO-ryhmien henkilökunta. Yläkoulun toimiessa myös täällä Lehmuksen yksikössä, osa arvatenkin kokee vielä kuuluvansa ryhmään yläkoulun opettajat Lehmuksessa.

Entä sitten kuuluminen ryhmään Vasaramäen koulun henkilökunta…

Kun aikoinaan tehtiin päätös Vasaramäen koulusta yhtenäisen perusopetuksen kouluna, päätöksen vieminen arkeen tuntui erityisen haastavalta – jopa keinotekoiselta, koska toimimme kahdessa eri rakennuksessa.

Muihin turkulaisiin yhtenäiskouluihin verrattuna kuitenkin meillä ainakin osa opetuksesta toteutetaan yhteisessä kiinteistössä: täällä Lehmuksessa.

Olemme saaneet huomata, että tämän asian näkeminen voimavarana ei sittenkään aina ole helppoa, vaikka tiedämme, että arjen yhtenäisyys on enemmän kuin mikään yhdessä toteutettu teemapäivä.

Uuden opetussuunnitelman mukaisen toimintakulttuurin laadukas käyttöönotto on perusopetuksen yhteinen tälle lukuvuodelle ylhäältä päin vyörytetty tavoite. Vaikka tuntijaon ja oppisisältöjen osalta 7.-9. luokilla on tietty siirtymäaika, tuo tavoite velvoittaa meistä jokaista.

Näin puolessa välissä lukuvuotta ei ole mahdollista arvioida tavoitteen saavuttamista, mutta havaintoni

koulun arjesta tukevat näkemystäni; olemme edenneet tavoitteen suuntaisesti.

Olemme lisäksi yhdessä asettaneet toiminnallemme omia tavoitteita, mutta etenemistä niitä kohti arvioimme tammikuun ensimmäisissä palavereissa.

Sain edeltäjältäni, rehtori Markku Vähä-Mäkilältä, joulutervehdyksen. Päätän tämän puheenvuoroni lukemalla teille osan tuosta upeasti graafisesti toteutetetusta tervehdyksestä.

Hyvä Ystävä,
uhkaavia pilviä kertyy yhteiselon taivaalle. Keskinäinen torailu ja pelko tulevasta tuntuvat lisääntyvän. Saman aikaisesti eletään kuitenkin suurten juhlien aikaa. Reformaation merkkivuoden avajaisia vietettiin Turun Tuomiokirkossa lokakuun viimeisenä sunnuntaina, joten juhlavuotta jo eletään.
 Tuomaanpäivänä syttyvät sitten valot Tuomiokirkon eteen pystytettyyn kuuseen ja jouluaaton koittaessa täyttyy Vanha suurtori väen paljoudesta. Suomen Turku julistaa joulurauhan koko maahan ja kaikkeen maailmaan.
Vuosi 2017  on Suomi 100 -juhlavuosi. 
Toivottavasti juhlavuodet hälventävät huoliamme ja tuovat iloa ja toivoa elämäämme. 
Joulurauhaa Sinulle ja läheisillesi. 
Turun Koivulassa joulun alla 2016

Markku

Tähän en keksi enää mitään lisättävää. 


Tämä oli puheeni  Vasaramäen koulun henkilökunnan perinteisessä Arkean tarjoamassa joulukahvitilaisuudessa, johon perinteisesti vain osa henkilökunnasta osallistui... ne joulukiireet...