Mitä yhteistä on Turun Sinapilla ja Vasaramäen koulun alkuluokilla?

Tämä blogi ei enempää sisällä tuotesijoittelua. Kuva on netistä.


Turun Sinapin valmistus siirrettiin Turusta ensin Ruotsiin, sitten Puolaan - en tiedä, mikä on tämän päivän tilanne. Muuttoon lienee syynä aina halvemmat sinapin tuotantokustannukset.

Vasaramäen kouluun perustettiin alkuluokat joskus 1980- ja 1990 lukujen vaihteessa. Visionäärisellä edeltäjälläni, rehtori Markku Vähä-Mäkilällä, lienee ollut oma roolinsa toiminnan saamisessa meille. Alkuluokat olivat ensin sosiaalitoimen alaisia, mutta kuitenkin käytännössä varsin kiinteä osa koulun arkea. Opettajina toimivat Sirkku Kinos ja Tarja Kallio.

Oppilaat tulivat eri oppilasalueilta. Rajana pidettiin jokea. Tois pual jokke saman palvelun tarjosivat Raunistulan koulun alkuluokat.

Opetuksen tavoitteena on alusta alkaen ollut mahdollistaa oppilaan kehitysviiveiden
tasoittuminen, kouluvalmiuden saavuttaminen ja onnistunut siirtyminen
perusopetukseen.

Alkuluokan oppilaille laaditaan yhdessä vanhempien
kanssa yksilöllinen oppimissuunnitelma. Oppiminen on kokonaisvaltaista, konkreettista ja toiminnallista.
Alkuluokille ohjataan tutkimusten perusteella lapsia, joilla on jollakin kehityksen osa-alueella erityisvaikeuksia ja kouluvalmiuden kehittyminen vaatii seurantaa, tukea
ja opetusta. Näiden oppilaiden koulunkäynnin aloittamista lykätään
vuodella.

Jossain vaiheessa toiminta siirtyi kaupungin opetustoimen alaisuuteen. Alkuluokille laadittiin yhteinen opetussuunnitelma. Opettajat laativat yhdessä tämän pohjalta opetusmateriaalia; mm. alkuluokan aapisen, joka herätti valtavasti kiinnostusta koko maan laajuisesti.

Varhaisen tuen toimintojen kehittämiseksi järjestimme vuonna 2005 tammikuussa EU:n ARION-ohjelman alaisen opintovierailun alkuluokkatoiminnan ympärille. Saimme vieraita useasta eri Euroopan maasta. Vieraat olivat vaikuttuneita näkemästään. Tein vastavierailun Tarja Kallion ja Marja Toivon kanssa mm. Nantesiin Ranskaan, Aberdineen Skotlantiin, Kuurneen Belgiassa ja Veenendaaliin Hollannissa. Tavoitteenamme oli toiminnan jatkuva kehittäminen, johon vierailut toki antoivatkin ainesta.

Tänään varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta käsittelee perusopetuksen lukuvuoden 2012-2013 resursseja. Alkuluokkien toiminta Vasaramäen koulun osalta päättyy. Toiminnalle räätälöidyt tilat, välineistö ja materiaalit jäävät tarpeettomiksi - tilat odottamaan toisenlaista käyttöä.

Ennen kaikkea usean vuoden ajan toimintaa kehittänyt erityisopettaja etsii itselleen uutta sijoituspaikkaa.

Keskitetyn palvelun kouluista - siis erityisopetuksen kouluista - asteittainen luopuminen näyttää aiheuttavan toisaalta tuen keskittämisen tiettyihin yleisopetuksen kouluihin. Onko asiakkaan kannalta suurtakaan eroa, jos hänet omasta lähikoulustaan ohjataan keskitetyn palvelun koulun sijaan tällaiseen tukikeskittymään?

Näihin Vasaramäen koulu ei kuulu.


Tuntuu kuitenkin siltä, että meidät on unohdettu ja osin mitäitöity kehitettäessä esiopetuksen ja alkuopetuksen nivelvaihetta, oppimisen ja koululaisena olemisen vaikeuksien ennaltaehkäisyn kehittämisessä ja kehitettäessä varhaista puuttumista jo ilmenneisiin ongelmiin.

Kävi niinkuin Turun Sinapille.

Populus

Kuva on netistä.

Populus on latinaa ja tarkoittaa joko poppelia tai kansaa - riippuen siitä luetaanko sanassa oleva"o" lyhyenä vai pitkänä...

Jostain syystä eräs käytössämme olevista lukuisista byrokratiaa palvelevista tietokoneohjelmista on myös nimeltään Populus.

Populusta meidän tulee käyttää, kun hakeudumme esimerkiksi koulutukseen: teemme ohjelman avulla matkasuunnitelman. Siinäkin tapauksessa, että kävelemme Kupittaan puiston toiselle laidalle Tietokone opetuksessa -keskukseen eli TOP-keskukseen. Kurssin jälkeen teemme matkalaskun. Siitäkin huolimatta, vaikka meillä ei ole mitään laskutettavaa. Vai miten se oli?

Niin paljon oli taas epäselvyyttä henkilöstön parissa koskien Populuksen käyttöä, että päätin pyytää opetuspalvelukeskuksestamme asiantuntija-apua kouluttamaan henkilöstöämme.

Toki ilmassa on muutosvastarintaakin. Moni kokee, että hallinto- ja talouspalvelujen voimakas keskittäminen kaupungin yhteiseen talouspalvelukeskukseen, on suuresti lisännyt talouspalveluun liittyvää itsepalvelua. Kuitenkin on vallalla vahva epäilys siitä, että talouspalvelukeskus laskuttaa meitä reippaasti tästä palvelustaan.

Kouluttajamme Sirpa Toivonen ja Leena Vilen tulivat tänään Lehmuksen yksikköön. Istuimme luokkahuoneessa valmiina oppimaan, miten Populusta käytetään. Ongelmaksi muodostui pääsy verkkoon, jonka tuli olla hallinnon verkko. Opetusverkko ei käy.
Populus toimii vain hallinnon verkossa.

Lähes kaikki tietokoneet koulussa ovat opetuksen verkossa. Hallinnon verkkoon on kytketty vain jokunen kone kummassakin koulumme yksikössä.

Tämä oli tietenkin minun mokani. Siis kun en tullut tätä ajatelleeksi.

Emme päässeet tarkastelemaan Populusta.

Jotenkin tämä on ajan hengen mukaista. Piti nimittäin kerääntyä opettajainhuoneen hallinnon koneen ympärille ja yrittää nähdä ja kuulla, mitä kouluttaja tekee ja puhuu.

Kun netissä myöhemmin hain tietoa Populuksesta, löysin seuraavan:

Henkilö voi itse kirjoittaa omat matkalaskunsa Web-matkalaskulomakkeelle. Web-käyttöliittymän ansiosta voidaan kirjoitus suorittaa vaikkapa kotimikrolla tai matkalla oltaessa kannettavan tietokoneen kautta matkapuhelin-modeemin välityksellä.

Matkalasku on välittömästi esimiehen tarkastettavissa ja hyväksyttävissä. Maksatus voidaan suorittaa joko erillisenä tai palkanlaskennan kautta. Koska matkalaskujen hallinta on osa WebPopulusta, erillisiä siirtoja palkkajärjestelmään ei tarvita, vaan tiedot ovat automaattisesti myös henkilön vuosi-ilmoituksessa.

Jotenkin tuntui siis siltä, että kouluun on taas lanseerattu jotakin joidenkin sellaisten toimesta, joilla on hyvin olematon tuntuma opettajan arkeen. Taustalla on ajatus, että se mikä toimii kaupungin halkosahalla, toimii myös Vasaramäen koulussa.

Näin ei kuitenkaan ole.

Onko koulussa vielä työrauha?

Kuva on netistä Lapin Kansan verkkosivuilta 25.2.2012.


Opettajien siirtyminen muihin ammatteihin näyttää olevan lisääntymässä, varoittaa opettajien ammattijärjestön OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka.

Hänen mukaansa varsinkin nuoret opettajat harkitsevat alan vaihtoa, koska työrauhan ylläpito luokassa on muuttunut yhä vaativammaksi.

OECD:n raportin mukaan koulukuri on laskenut Suomessa vertailumaista kolmanneksi huonoimmaksi. Taakse jäävät vain Argentiina ja Kreikka.

Suomi on toisaalta menestynyt Pisa-vertailun oppimistuloksissa erinomaisesti.


Vasaramäen koulussa viime vuosina vierailleet lukuisat opetuksen ammattilaiset eri Euroopan maista, Japanista, Australiasta ja USA:sta ovat varmasti ihmeissään tuon tutkimustuloksen nähdessään.

Vierailijat ovat poikkeuksetta pitäneet koulumme ilmapiiriä työrauhaa vahvistavana ja oppimisen kannalta suotuisana.

Onneksi noiden tutkimustulosten löytäminen ei ole helppoa. Itse ainakin yritin löytää niitä netistä aikani, mutta en siinä onnistunut.

Oman yli kolmenkymmenen virkavuoden kokemukseni mukaan työrauha ei ole koskaan ollut koulussa itsestäänselvyys. Työrauhan eteen yksittäinen opettaja on aina joutunut tekemään töitä. Laajemmin - kun puhutaan koulun työrauhasta ja sen edellytyksenä olevasta myönteisestä, toisen ihmisen huomioivasta ilmapiiristä - koko henkilökunta on aina ollut yhdessä liikkeellä. Jos näin ei ole ollut, se on heti näkynyt koulun arjessa.

Tilanne on toki muuttunut yhteiskunnallisen muutoksen myötä.


Opettajan ei enää pidä toimia yksin. Opettajan yksin toimiessa mahdollisuudet lain edellyttämään oppilaan yleiseen tukeen ovat hyvin rajalliset. Työrauhankin haasteita tulisi pohtia ratkaisukeskeisesti yhdessä kollegan kanssa.

8. ja 9. luokkien oppilaat osallistuvat aina kansalliseen hyvinvointikyselyyn. Tämän kyselyn tuloksissa on paljon hyödyllistä informaatiota, jota toivon mukaan esitellään tänä keväänä vielä Vaskun Vanhemmat ry:n Aikuisten iltakahvit -illassa.

Tämän kirjoituksen aiheen kannalta on mm. merkittävää, että väittämän "Luokassani on hyvä työrauha" kanssa pojista 66% on täysin tai samaa mieltä, mutta tytöistä vain 42%. Toki tätä yksittäistä väittämää on hyvä tarkastella yhdessä muiden opetusta ja oppimista kartoittavien väittämien kanssa. Kuitenkin - tulos antaa aihetta pohdiskeluun, johtopäätöksiin ja toimenpiteisiin.

Seuraavassa esittämäni toimenpiteet eivät ole riittävät. En edes yritä vastata tuohon haasteeseen yksin.

Lähikouluperiaate edellyttää, että ovi on avoinna erilaisille oppijoille: myös niille, joille tehostettukaan tuki ei ole riittävää, vaan joille koulun on kyettävä järjestämään erityistä tukea.

Kohtuullisen ryhmäkoon lisäksi koulu tarvitsee tätä tehtävää varten erityisopettajia kehittämään sekä perinteistä akateemisiin oppimisvaikeuksiin keskittyvää opetusta että pienryhmä- ja pienluokkaopetusta.

Toisaalta olisi nyt tärkeää selkeyttää perusopetuslain ja -asetuksen mukaista oppilaan, hänen vanhempansa ja koulun välistä vastuun- ja työnjakoa. Toisaalta olisi tärkeää tänä aikana osata tulla puolitiehen vastaan aina, kun tilanne sitä vaatii.

Koettu työrauhaongelma on usein sellainen, että sen ratkaisu edellyttäisi kaikkien luokan oppilaiden huoltajien mukaan tuloa talkoisiin.

Koulun työrauhaongelmia ei ratkaista lain koululle suomilla oppilaan ojentamiskeinoilla, joista jälki-istunto lienee tunnetuin.

Kun oppilaalle on määrätty kolmas jälki-istunto, kutsumme vanhemmat kouluun keskusteluun, jossa myös oppilas on läsnä. Odotamme paljon yhteistyöltä vanhempien kanssa. Pyrimme yhdessä löytämään hyväksyttävän tavan päästä irti jälki-istuntokierteestä tai tavan, jolla oppilas voi "hyvittää" vahingon, jonka on aiheuttanut.

Tärkeää olisi saavuttaa huoltajan luottamus koulun ehdottamille toimenpiteille tilanteissa, joissa koulun omat keinot tukea riittävästi oppilasta ovat vähäiset ja loppuun syödyt.
Joissakin tapauksissa erityiskoulu - ns. keskitetyn palvelun koulu - on tällainen koulun ehdottama toimenpide.

Jokin aika sitten näin pilapiirroksen, jossa kuvassa "ennen" huoltaja tivasi syytä oppilaan huonoon todistukseen oppilaalta itseltään, mutta kuvassa "nyt" huoltaja tivasi asiaa oppilaan opettajalta.

Oppilaan huoltajalla on oikeus olla yhteydessä kouluun ja selvittää epäselvät asiat. En näe aktiivisia vanhempia koulun työrauhan esteenä ikäänkuin sitomassa opettajien käsiä.

Toisaalta haluan sanoa, ettei koulua pidä nähdä pelkästään verovaroin ylläpidettävänä kunnallisena palveluna, jonne voi esittää reklamaation, kun palvelu ei pelaa.
Meillä asiakkuus on saamista, mutta se edellyttää myös antamista. Jokaisen tulee kantaa kortensa yhteiseen kekoon.

Vasaramäen koulun liikuntalinja lukuvuonna 2012-2013

Kuva: Taneli Hankala

Alakoulu

Alakoulun liikuntalinja alkaa kolmannelta luokalta. Tulevana lukuvuonna 2012-2013 mukaan aikoville oppilaille järjestetään valintakoe Kupittaan urheiluhallissa - katsomon takana olevalla alueella - perjantaina 10.2. klo 9.00-11.00. Varustuksena tulee olla sisäliikunta-asu ja -jalkineet. Tähän testiin on voinut ilmoittautua myös oppilas, joka haluaa pyrkiä liikuntalinjalle mukaan 4.-6. luokalta.
Tulevana lukuvuonna kaikki alakoulun 3.-6.luokkien liikuntalinjan oppilaat tullaan jakamaan opetusta varten neljään opetusryhmään. Perusliikuntaa on kaikilla ryhmillä keskimäärin kolme viikkotuntia ja sen lisäksi lisättyä liikuntaa kaksi viikkotuntia. Mahdollisesti tullaan lisäksi tarjoamaan Turun Seudun Urheiluakatemian toimesta liikuntaa vielä tuon viiden tunnin lisäksi - esimerkiksi lehtori Pertti Sahlbergin vetäminä harjoituksina. Joidenkin oppilaiden kohdalla myös oppilaan oma seura ajoittaa valmennusta koulupäivän yhteyteen.
Edellä mainitut ryhmät muodostetaan lisätyn liikunnan painotuksen mukaan. Painotuksia ovat jalkapallo, jääkiekko, tanssi ja voimistelu sekä yleisurheilu ja palloilu.
Tämän kevään aikana kaikkien alakoulun liikuntalinjan oppilaiden tulee vastata huoltajiensa kanssa kyselyyn, jolla kartoitetaan oppilaan liikuntaharrastusta, seuraa, joukkuetta tai valmennusryhmää jne. Samassa yhteydessä on oppilaan mahdollisuus esittää toivomus siitä, mihin edellä mainituista ryhmistä haluaa kuulua.
Alakoulussa liikuntalinjan oppilaita on mahdollista olla kaikissa luokka-asteiden 3.-6. luokissa.
Alakoulun liikuntalinjan käyneiden oppilaiden tulee osallistua muiden lailla valintakokeeseen pyrittäessä yläkoulun liikuntalinjalle.

Yläkoulu

Alakoulun lailla yläkoulunkaan liikuntalinjalle ei ole määritelty hyväksyttävien oppilaiden määrää. Yläkoulun liikuntalinjan oppilaat jaetaan liikunnan opetuksessa kolmeen ryhmään, jotka ovat yleisvalmennus-, tanssi- ja jalkapalloryhmä. Tänä vuonna yleisvalmennusta on erityisesti markkinoitu TuUl:n toimesta seuran omille nuorille yleisurheilijoille.
Ryhmiin hyväksyttävien oppilaiden määrä riippuu hakijoiden määrästä ja soveltuvuudesta ko. ryhmään. Puhumme edelleen liikuntalinjasta, vaikka liikunnan harrastamisen rinnalle on tullutkin vahvasti urheiluvalmennus, jota tullaan kohdistamaan osaan liikuntalinjan oppilaista yhteistyössä Turun Seudun Urheiluakatemian ja oppilaiden omien seurojen kanssa. Tämän ansiosta joidenkin oppilaiden osalta koulupäivän yhteyteen tullaan sijoittamaan valmennusta.

Liikuntalinja vaikuttaa jatkossakin yläkoulun luokkien muodostukseen, mutta todennäköisesti eri tavoin kuin mihin on totuttu. Jalkapalloryhmän oppilaat sijoitetaan varmaankin samaan luokkaan, mutta luokkaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä tulee myös muita oppilaita, koska en usko enää siihen sattumaan, että liikuntalinjalle tulee valituksi juuri sopivasti luokallinen jalkapallon harrastajia. Tanssiryhmän oppilaat varmaankin sijoitetaan samaan luokkaan. Mutta se ei ole koko luokka. Yleisvalmennusryhmän oppilaat sijoitetaan samalla johdonmukaisuudella liikunnan opetuksen ja valmennuksen mahdollistamiseksi samaan luokkaan, mutta heistä tuskin muodostuu luokkaa.
On itsestään selvää, että pyrkimys on siihen, että tyttöjä ja poikia on suunnilleen luokassa yhtä paljon.

Yläkoulun liikuntalinjan yleisvalmennukseen pyrkivien valintakoe oli 31.1. Kupittaan ureheiluhallissa. Seuraavana päivänä 1.2. oli jalkapalloryhmään pyrkiville valintakoe Poropuiston hallissa ja tanssiryhmään pyrkiville Lehmuksen yksikössä.

Tiistaina 14.2. on toinen mahdollisuus valintakokeeseen, mikäli oppilas oli sairauden takia estynyt osallistumasta varsinaiseen valintakokeeseen. Lisäksi tämä varapäivä on niitä oppilaita varten, joiden ei ollut mahdollista osallistua sekä tanssi- että jalkapalloryhmän valintakokeeseen näiden samanaikaisuuden vuoksi. Lisäksi eräille Turun ulkopuolelta tuleville hakijoille myönnetään mahdollisuus osallistua valintakokeeseen 14.2., koska on ilmeistä, että tieto valintakokeesta ei ole saavuttanut kaikkia lähikuntia.

Tommy Lindholmille

Kuva: Taneli Hankala

Hei, Tommy.

Rehellisesti - olisin tarvinnut vielä apuasi etsiessäni jalkapallolinjallemme asemaa ulkoapäin tulevien kovien odotusten ja muutospaineiden alla. Rehtorin tehtävä on pyrkiä näkemään kokonaisuus ja mikä on liikuntaa harrastavan tai urheilevan lapsen tai nuoren kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen kannalta parasta. Tämä näky on vaarassa hämärtyä, kun yrittää sovittaa koulun arkea ja "yhden asian ihmisten" kuten tässä tapauksessa jalkapallon seuraihmisten toiveita yhteen.

Tarkkaan ottaen heidän näkökulmansa on usein tuota yhtäkin asiaa - eli omaa lajia - kapeampi: se on oman organisaation näkökulma.

Kuulen paljon puhuttavan huippu-urheilun muutostyöryhmästä eli HUMUsta. Olin äskettäin itsekin menossa sitä kuuntelemaan,mutta käännyin Mauno Koivisto -keskuksen aulassa takaisin, kun huomasin olevani selvästi alipukeutunut tullessani sinne suoraan sorvin äärestä: alakoulun opettajainkokouksesta.

Ainakin se, mitä tilaisuudesta pääsi seuraavan päivän lehteen, tuki omia ajatuksiani. Lapsen ja nuoren tulisi liikkua mahdollisimman monipuolisesti, mahdollisimman pitkään ennen "viimeistä lajivalintaa" ja senkin jälkeen.

Olisi toisaan ollut hyvä olla tämä kuulemassa. Sen lisäksi olisin halunnut kuulla - olen niin perin turkulainen - että meillä täällä Turussa on ainakin joku asia tehty oikein ja hyvin pyrittäessä yhdistämään lapsen ja nuoren koulu ja liikuntaharrastus.

Vasaramäen koulun liikuntalinja on osa Turun Seudun Urheiluakatemiaa, jonka taas koen olevan osan laajempaa valtakunnallista kokonaisuutta.

Kuten Juuso Wahlsten - sinun, hänen ja minun välisessä keskustelutuokiossamme koulussa - tähdensi: yhteistyö, ammattitaito ja hyvä tahto ovat yksittäisen onnistumisen ja laajemman menestyksen avaimet.

Sen asian kyseenalaistamiselle, etteivätkö nuo peruslementit olisi olleet ennenkin osa toimintatapaamme, ei ole perusteita.

Yhteistyön käsite on tosin vaikea. Yhteistyö kun saamisen lisäksi merkitsee myös antamista - ennen kaikkea sitä.

Huomenna maanantaina 6.2. menen Lakanmaan Tommin, Sahlbergin Pertin ja Kalle Sahlstedtin - ainakin heidän - kanssaan Helsinkin valtakunnalliseen Kasva urheilijaksi -seminaariin. Seminaarissa huippututkijat, huippu-urheilijat ja valmentajat pohtivat kanssamme, mitä on hyvä lasten ja nuorten urheilu ja millainen on hyvä startti yksilölliselle urheilijan polulle. Urheilu- ja liikuntapainotteisille yläkouluille järjestetään seminaarissa erillinen osuus teemalla ”Kasva Urheilijaksi yläkoulussa”.

Niin. Olin jokseenkin paniikissa, kun tammikuun 2. päivänä ilmoitit, ettet jatka enää meillä. Mistä löytää henkilö, jolla on riittävä auktoriteetti, jalkapallo-osaaminen ja pedagoginen koulutus? Tarjolla olisi yhdeksän tuntia opetusta viikossa - viikon työjärjestykseen sijoitettuna kuin haulikolla ammuttuna...

Onnistuin kuitenkin löytämään työllesi kelpo jatkajan tälle keväälle, kun Olli Kangaslahti lupautui tehtävään.

En olisi halunnut, että poistut takavasemmalle vaivihkaa. Panoksesi Kupittaan jalkapallolinjan perustamisessa ja toiminnan vetämisessä on ollut keskeinen. Olisit ansainnut toisenlaisen lähdön. Toivon, että tilaisuutemme vielä tulee: tilaisuus huomioida tuo kaikki, mitä olet tehnyt hyväksemme.

Vasaramäen koulun puolesta

Jyrki Välimäki
rehtori

Hyvää Uutta Vuotta! Mutta miten on laita vuoden 2012?

Turun kaupungin perusopetukseen kohdistetaan vuonna 2012 varsin rajut säästötoimet.Säästää pitää 2,8 miljoonaa euroa. Se on paljon.

Se on niin paljon, että on säästettävä myös opetuksen palkkamenoista.Käytännön koulutyössä tämä tarkoittaa suurempia opetusryhmiä, valinnaisuuden vähentämistä - käytännössä sen lopettamista ja erilaisten pedagogisten tukitoimien vähentämistä sellaiselle tasolle, että hädin tuskin voidaan sanoa edes "lain kirjaimen" toteutuvan.

Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että palkkojen suhteen perusopetuksessa eletään lukuvuosittain. On henkilöstön kanssa sovittu, miten opetus on järjestetty kesäkuun 2. päivään saakka. Jokainen 3.-9. luokkien oppilaan huoltaja voi tämän tarkistaa oman lapsensa osalta Wilmasta, josta löytyvät oppilaiden työjärjestykset. Alkuluokkien ja 1.-2. luokkien oppilaiden työjärjestykset on muutoin jaettu vanhemmille. Näihin järjestelyihin on lähes mahdotonta puuttua kesken lukuvuoden jo senkin takia, että useimmille opettajille on näillä järjestelyillä saatu aikaan juuri ja juuri opettajan opetusvelvollisuuden edellyttämä tuntimäärä. Ja mitä tulee koulumme muutoinkin lukumääräisesti harvoihin koulunkäyntiavustajiin,he jo nyt ovat osa-aikaisia.

Kun kevään palkkamenoista ei voi säästää, on syyslukukaudella säästettävä kaksin verroin!

Perusopetuksen tulosaluejohtaja Outi Rinne on hankalassa tilanteessa. Vielä joulun alla hän esitti kouluille seuraavat toimenpiteet säästöjen aikaa saamiseksi vuonna 2012:

Jokaisen koulun tulee säästää vähintään 1 %:n tuntikehyksestään kevätlukukauden aikana jättämällä palkkaamatta opettajia, yhdistämällä ryhmiä tai muin mahdollisin toimenpitein. Vasaramäen koulun tulee säästää 10-11 opetustuntia joka viikko.

Sijaisten ottamisessa tulee noudattaa entistä suurempaa harkintaa. Yhden päivän sijaisia ei pääsääntöisesti tule ottaa.

Koulujen toiminta- ja materiaalimenoja tulee supistaa ja hankkia vain välttämättömin.

Maksullisiin koulutuksiin ei pääsääntöisesti osallistuta.

Matkustamista Turun ulkopuolisiin kokouksiin ja tapahtumiin koulujen varoin tulee välttää. Matkustamisen vähentäminen koskee sekä rehtoreita, opettajia että muuta henkilöstöä.

Suositaan etäkokouksia.

Jokaisen koulun tulee heti kevätlukukauden alettua jättää perusopetuksen tulosaluejohtajalle oma suunnitelmansa säästöjen aikaansaamiseksi. Vasaramäen koulun toiminta- ja materiaalimenoista tullaan säästämään niin, että vain kaikkein välttämättömin hankitaan ja toteutetaan. Ohjeen mukaisesti Turun ulkopuolisiin kokouksiin ja tapahtumiin ei tulla osallistumaan eikä niin muodoin maksullisiin koulutuksiin.

Valitettavasti nämä toimenpiteet eivät riitä alkuunkaan. Ryhmien yhdistämistä on harkittava. Edellä kuvaamistani ongelmista huolimatta. On myös harkittava,onko enää mahdollisuutta tarjota tulevaisuudessa vapaaehtoisia kieliä valittavaksi. Tosi raskas ajatus, kun menestystarinamme on perustunut juuri erilaisiin valinnan mahdollisuuksiin. Sijaisten palkkaamista tullaan vähentämään,mikä sekään ei ole helppoa, kun lain mukaan oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja oppilaan tulee joka päivä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta.

Otan mielelläni vastaan hyviä ideoita säästöjen aikaansaamiseksi.

Rehtorin puhe henkilökunnalle joulun alla 2011

Oheinen kuva on henkilökohtainen muisto marraskuulta 2011. Vasaran Pauke ry:n ryhmä järjesti yhdessä kreikkalaisten nuorten kanssa Youth in Action -ohjelman alaisen ryhmätapaamisen Ateenassa. Luovutimme ryhmän johtajalle, Annie Takvorianille, taulun, jonka on maalannut Radostina Ivanova. Taulussa on hienosti kuvattu Parthenon ja Turun Tuomiokirkko - rinta rinnan.


Hyvät Ystävät.

Syyslukukausi on päättymässä. Viimeisen työviikon perinteisiin kuuluu tämä tilaisuus, johon te kaikki olette sydämellisesti tervetulleita. Tosin tänä vuonna järjestelyt poikkeavat esimerkiksi viime vuodesta siten, että näitä tilaisuuksia on kaksi: toinen Syreenissä, toinen Lehmuksessa. Tällä järjestelyllä pyrimme tarjoamaan tilaisuuden osallistua myös niille työntekijöille, joille kiireinen työpäivä ei suo mahdollisuutta siirtyä toiseen yksikköön.

En juuri voinut osallistua kuluvan lukuvuoden suunnitteluun keväällä. Vaikka pohjatyötä Ainon ja Tarjan johdolla olikin tehty kummassakin yksikössä, tuntui vaikealta saada oma suunnittelutyö käyntiin kesäkuun alussa virkavapaan jälkeen taas töihin palatessani.

Tavoitteeni oli, että yläkoulun tavoin myös alakoulun työjärjestys tehtäisiin Kurre-ohjelmalla, jotta alakoululaistenkin työjärjestykset olisivat luettavissa Wilmassa. Tämän toteutuminen edellytti pohjatyötä, jota keväällä oli asian hyväksi tehty. Kuitenkin täytyy sanoa, että vanhan - edeltäjältäni Markku Vähä-Mäkilältä oppimani -ruutupaperityöjärjestyksen nuolineen ja väkäsnuolineen siirtäminen tietokoneaikaan oli valtava ponnistus. Se vei koko kesän.

Työjärjestys on tärkeä pedagogisen johtamisen työkalu. Sen tulisi olla sellainen, joka maksimoi opetukseen käytettävistä tunneista saadun hyödyn, mahdollistaisi monenlaisen yhteistyön opettajien kesken ja mahdollistaisi joustavat opetusjärjestelyt.

Näin yhden kesän kokemuksen perusteella pelkään, että tietokone ei tässä suhteessa palvele toiminnan kehittämistä, vaan luo olemassaolollaan painetta luoda työjärjestyksestä keskiverto kirkonkylän peruskoulun työjärjestys, mihin meillä ei taas ole mahdollisuutta tyytyä.

Elokuussa koulutyön käynnistyessä tuntui siltä, että olisin halunnut monen asian olleen siinä vaiheessa paremmin valmistellun.

Lisäksi Lehmuksen kolmannen ja neljännen kerroksen ”hiljainen” peruskorjaus kireine aikatauluineen toi ylimääräistä kiireen tuntua ja tunnetta siitä, että emme olleet vielä ihan valmiit aloittamaan lukuvuotta.

Onneksi apulaisrehtori Tarja Mattila otti vastuun yläkoulun työjärjestyksestä ja lähes kaikesta mitä se edellytti.

Työnjako Tarjan kanssa on sujunut mielestäni erittäin hyvin. Tarja on toiminut edelleenkin opettajan virassa, johon sitten 1.8.2011 alkaen liitettiin apulaisrehtorin tehtävät. Yhtenäiskoulun hallintoresurssista leikattiin tällä järjestelyllä useita viikoittaisia työtunteja pois.

Nuo tunnit – ja niiden päälle vielä melkoinen määrä työtä - on kuitenkin tehty, koska tämä työ sitä minulta ja Tarjalta on edellyttänyt.

Jo edellistä lukuvuotta varten olimme asettaneet itsellemme tavoitteeksi saattaa koulumme toiminta-ajatuksen perustana olevat arvot osaksi koulun arkea erilaisin yhteisin toimenpitein.

Kuluvaa lukuvuotta käynnistettäessä arvioimme, että tuo tavoite toteutui vain osittain. Päätimme ottaa tuon tavoitteen myös tämän lukuvuoden tavoitteeksi. Tapa, jolla tavoitteeseen pyrkisimme, tulisi olemaan erilainen. Kumpaankin koulun yksikköön – Lehmukseen ja Syreeniin – tulisi keskeiselle paikalle ”puu”.

Tätä puu-teemaa on nyt toteutettu kummassakin yksikössä, mutta prosessi on kesken. Kun kummankin yksikön puut ovat valmiit, niistä on luettavissa koulumme toiminta-ajatus ja koulumme arvot. Puun avulla tulemme korostamaan aika ajoin tiettyä arvoa yhdessä sopimillamme toimenpiteillä. Tässä oppilaskunnan eli OPPAn osallistumisella on keskeinen rooli. Myös Vaskun Vanhemmat ry:n toivotaan osallistuvan ”puun hoitoon”. Puun myötä koko koulu ottaa käyttöönsä vanhan moton Lehmuksen yksikön liikuntasalin seinältä: Työtä ja iloa – työn iloa! Tämä slogan kätkee taakseen koulumme toiminta-ajatuksen arvoineen. Työn iloa ei voi kokea, ellei puuta ole hoidettu.


Tavoitteenamme tälle lukuvuodelle on ollut entistä sujuvampi arki yhdessä. Meidän tulisi löytää avaimet hyvään, ammattitaitoiseen kasvatus- ja opetustyöhön.

Laadimme lukuvuoden alkaessa koulun henkilökunnalle yhdessä toimimisen eettisen sopimuksen, jonka toivottiin olevan sisällöltään sellainen, että jokainen katsoisi voivansa sen allekirjoittaa.

Tavoitteenamme on ollut kehittää tämän lukuvuoden aikana kummankin yksikön oppilashuoltotyöryhmän toimintaa tiedonkulkua parantamalla huomioiden voimassa oleva lainsäädäntö, mikä edelleenkin korostaa lapsen parasta. Pyrimme myös selkeyttämään työnjakoa ryhmän sisällä.

1.1.2011 voimaan astunut perusopetuslain muutos on tuonut mm. käsitteet yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki – pedagoginen arvio ja pedagoginen suunnitelma. Juuri nyt teemme kovasti työtä sen aikaan saamiseksi, että perusopetuslakia myös näiden muutoksiensa osalta meidänkin koulussamme päästäisiin noudattamaan lain taustalla olevien tarkoitusten toteutumiseksi.

Pyrimme myös kehittämään koulumme vuosikelloa: tulevien normaalista työjärjestyksestä poikkeavien työpäivien ennakointia ja yhteisistä tapahtumista informointia hyvissä ajoin. Tässä olemme mielestäni menneet valtavasti eteenpäin.
Tämä kehitys ei kuitenkaan saa viedä meiltä ennalta arvaamattomien tilanteitten sietokykyä ja niiden vaatimaa joustavuutta.

Pian päättyvä vuosi 2011 on Turulle erityinen vuosi. Olemme olleet Tallinnan lailla Euroopan kulttuuripääkaupunki. Tämä on näkynyt monessa - vielä syyslukukaudellakin koulumme arjessa.

Koulumme 7.-9. luokkien oppilaitten koulunkäynnin järjestäminen 1.8.2013 alkaen on ollut kuluvan syyslukukauden aikana varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan käsittelyssä. Viimeksi asia on palautettu uuteen valmisteluun.

Epävarmuus tulevaisuudesta ei voi olla vaikuttamatta negatiivisesti työilmapiiriin. Vallankin, kun on selvää, että nykyisissä tiloissa Kupittaan koulukiinteistössä koulunpitoa ei voi jatkaa.
Epävarmasta tulevaisuudesta huolimatta – tai juuri sen tähden – meidän tulisi kyetä keskittymään siihen, että teemme juuri tästä päivästä mahdollisimman hyvän.

Oppilaan näkökulmasta yhtenäiskoulu on edelleenkin tähän erittäin hyvä työkalu. Moni asia on jo nyt paremmin Vasaramäen koulussa kuin elokuussa 2009 yhtenäiskouluun siirryttäessä. Tai ennen sitä.

On asioita, jotka ovat nyt huonommalla tolalla, mutta ne useimmiten ovat seurausta yhteiskunnallisesti laajemmista ilmiöistä.

On keskityttävä niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa. Edellä kuvaamani yhteiset tavoitteet ovat tällaisia. Toivon niiden olevan vahvasti esillä, kun tammikuussa palaamme työhön – toivottavasti levänneinä.

Kiitos kuluneesta syyslukukaudesta.

Rauhallista ja rauhoittavaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012.


Jyrki Välimäki
rehtori

Väliarvioinnista joulun alla 2011

Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja kuvata, miten oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet.
Numeroarvosana todistuksessa kuvaa osaamisen tasoa.

Numeroarvosanat otetaan käyttöön kolmannelta luokalta alkaen - kuitenkin niin, että taito- ja taideaineita ei vielä numeroin arvioida. Neljänneltä luokalta alkaen kaikki oppiaineet välitodistuksessa arvioidaan numeroin. Ainoa poikkeus on liikunta - lukuun ottamatta liikuntalinjan liikuntaa. Tärkeää on oppilaan itsearviointi väliarvioinnin alla. Tätä arvioinnin muotoa pyritään korostamaan juuri liikunnassa.

Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet, jotka löytyvät opetussuunnitelmasta eri oppiaineiden opetussuunitelman kuvauksen alusta.


Miten sitten arvioidaan työskentelytaidot oppiaineissa?

Työskentelyn arviointi kohdistuu oppiaineelle ominaisiin työtapoihin, missä keskeistä on oppimaan oppiminen.

Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2004 ohjaavat siihen, että
jokaisessa oppiaineessa arvioinnin työskentelyn osalta tulee kohdistua oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään.
Huomioon otetaan myös oppilaan vastuullisuus työstään ja yhteistyötaidot toisten kanssa.


Vasaramäen koulun oma opetussuunnitelma vuodelta 2004 määrittelee, että Vasaramäen koulussa työskentelyn arviointi perustuu seuraaviin tavoitteisiin:

1 Oppilas osaa suunnitella omaa työskentelyään itsenäisesti sekä annettujen ohjeiden mukaisesti.

2 Oppilas keskittyy työskentelyynsä tehtävän vaatiman ajan. ( =säätely)

3 Oppilas huolehtii tehtävistään ja välineistään. (=vastuullisuus)

4 Oppilas tekee työnsä valmiiksi. (=säätely, toteutus)

5 Oppilas osaa arvioida omaa työtään ja oppimistaan.

6 Oppilas esittää mielipiteensä rakentavasti ja kuuntelee muita. (=yhteistyötaidot)

7 Oppilas osaa hankkia tarvitsemiaan tietoja (=säätely)

8 Oppilas osaa työskennellä ryhmässä ja kantaa vastuunsa omasta osuudestaan.

9 Oppilas osaa arvostaa omaa ja toisten työtä. (=yhteistyötaidot, arviointi)

Miten sitten arvioidaan käyttäytyminen numerolla?

Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2004 määräävät, että käyttäytymisen arvioinnin tulee kohdistua siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset,ottaa huomioon ympäristönsä ja noudattaa sääntöjä.

Vasaramäen koulun opetussuunnitelma vuodelta 2004 määrittelee Vasaramäen koulun tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle:
1. Koulun ja luokan sääntöjen noudattaminen ( =noudattaa sääntöjä)
2. Hyvien tapojen noudattaminen (=ottaa huomioon muut ihmiset)
3. Muiden huomioon ottaminen (=ottaa huomioon muut ihmiset)
4. Luokan työrauhaan myönteisesti vaikuttaminen (=ottaa huomioon ympäristön)

Käyttäytymisen numeroarviointiin osallistuvat kaikki oppilasta opettavat opettajat ottamalla tasapuolisesti huomioon kaikki käyttäytymistä koskevat tavoitteet

Käyttäytymiselle on laadittu Vasaramäen koulun tarkennettu kuvaus arviointiasteikolle 5-6,7-8 ja 9-10, jonka perusteella opettajat antavat
numeroarvioinnin.

Vasaramäen koulun kasvatukselle asettamat tavoitteet - Vasaramäen koulun opetussuunnitelma vuodelta 2004, luku 2 - on otettava huomioon.

Pro Urheilu –mitali Tommy Lindholmille

Entiselle A-maajoukkueen päävalmentajalle Tommy Lindholmille on myönnetty arvostettu Pro Urheilu -mitali. Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamat mitalit myönnettiin seitsemälle urheilussa vaikuttaneelle henkilölle.



Tunnustukset jakoi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki keskiviikkona 7.12. Helsingissä. Pro Urheilu -mitali myönnetään urheilun hyväksi tehdystä työstä. Tunnustus on merkittävä myös siinä mielessä, että milloinkaan aikaisemmin Pro Urheilu -mitalia ei olla myönnetty jalkapalloilijalle tai jalkapallovalmentajalle.



Lindholm edusti mittavalla peliurallaan TPS:n (1966–1968, 1973–1978) lisäksi Pargas IF:ää, TuTo:a, Helsingin IFK:ta, Reipasta, turkkilaista Besiktasia ja TuPa:a. Hänen seurajoukkueuransa parhaita saavutuksia ovat Suomen mestaruudet vuosilta 1968 ja 1975, jotka hän molemmat voitti TPS:n kanssa. Yhteensä Lindholm pelasi SM-tasolla 213 ottelua, joissa teki 101 maalia. Vuosina 1967 ja 1968 hän oli SM-sarjan maalikuningas. Lindholmilla on tilillään 43 maaottelua, joissa hän teki 11 maalia.


Lindholm on valmentanut Suomen A-maajoukkuetta vuosina 1992-1994.TPS:n päävalmentajana Lindholm toimi vuosina 1978, 1986-1988 sekä 1991.


Lindholm on koulutukseltaan liikunnanopettaja ja toimii nykyään urheiluvalmennuksen lehtorina Turun Ammattikorkeakoulussa.

Tämän kirjoituksen kuvineen olen lainannut suoraan Suomen Palloliiton www-sivuston etusivulta. Toki viimeiseen virkkeeseen haluan lisätä, että Tommy Lindholm toimii lisäksi Vasaramäen koulun 7.-9. luokkien liikuntalinjan jalkapalloryhmien opettajana.

Jääkiekkosäännöistä

Perjantaina 2.12. pelatussa Mestiksen ottelussa TuTo-Hockey vastaan Heinolan Peliitat sattui erikoinen tilanne. Maalivahti Santaselta meni maila rikki hänen syöttäessään kiekon kanssapelaajalleen joukkueensa pelatessa yivoimaa. Kukaan joukkueessa ei tiennyt, miten tilanteessa tulee toimia. Vihdoin Santanen lähti luistelemaan pelin käydessä kohti vaihtoaitiotaan, jota lähestyessään pyysi mailaa varamaalivahti Kim Törnströmiltä ( kuvassa ), joka oli sitä jo jonkin aikaa ollut tarjoamassa. Kimi liu'utti mailan jäätä pitkin kohti Santasta, joka otti mailan ja kiiruhti työpaikalleen. Seuraavan pelikatkon aikana olikin sitten ihnmettelemistä, kun Kimille määrättiin 2 minuutin rangaistus ja sen päälle automaattinen pelirangaistus - siis suihkukomento. Mailaa - eikä mitään muutakaan - ei saa heittää kentälle pelaaja-aitiosta.

Joukkueen johto oli koko tilanteen ajan "jäässä", eikä siis penkin takaa tullut oikeaa ohjetta: Maalivahti saa pelin käydessä tulla hakemaan pelaajapenkin luota itselleen uuden mailan ja palata maalille. Toisaalta kuka tahansa joukkuetovereista olisi voinut viedä mailan Santaselle. Sillä ehdolla, ettei osallistu peliin mailaa viedessään.

Voisi olettaa ja mielestäni olisi syytä edellyttää, että valmentajat osaavat säännöt. Miten voi valmentaa, jos ei osaa sääntöjä? Edellä kuvattu tilanne on toki poikkeuksellinen, mutta valmentajien puutteisiin sääntötuntemuksessa törmää katsojana lähes joka ottelussa. Toisaalta pelaajapenkin takaa tulee ohjeita tuomareille solkenaan.

Erotuomarikoulutukseen kuuluu nykyään valmennuksellisia osioita, millä pyritään lisäämään tuomareiden pelinlukutaitoa. Voisi kuvitella, että yhtä lailla valmennuskoulutukseen tulisi kuulua sääntökurssi: pelisäännöt ja ennen kaikkea case book - kansainvälisesti sovittu sääntöjen sovelluskokoelma; eräänlainen jääkiekon katekismus.

Sääntöjen hyvä tuntemus olisi valmentajalle taktinenkin työkalu. Tällä hetkellä menetetään monia mahdollisuuksia, kun vain keskitytään huutamaan tuomarille eikä vaivauduta opiskelemaan sääntöjä ja niiden tulkintaan ohjaavia sopimuksia.

Toisaalta liikkeellä tuntuu olevan voimia, jotka eivät ylipäätään pidä koulutusta arvossa: pelkkä kokemus pelaajana on riittävä hyvän valmentajan edellytys. Tämä riittää, vaikka saavutukset valmennuksen saralla eivät ole kummoisetkaan.

Joka sää on ulkoilusää?

Lokakuussa osallistuin Helensburghissa Skotlannissa eurooppalaiselle opettajien täydennyskoulutuskurssille Outdoor Environmental Education. Olen saanut vuonna 2005 osallistua likimain saman organisaation järjestämälle saman nimiselle kurssille Tsekissä. Tälle Tsekin kurssille ovat sittemmin koulustamme osallistuneet Hannu Fälden, Radostina Ivanova, Leena Majaniemi ja Heidi Saukkola-Suomi.

Outdoor Environmental Education-kurssin tavoitteena on vahvistaa osallistujien valmiuksia viedä opetusta koulurakennuksen ulkopuolelle hyödyntämällä koulun ympäristöä eri oppiaineiden opetuksessa. Kurssin aikana opitaan kestävän kehityksen perusteita mm. tutkimalla luonnon erilaisia ravintoketjuja. Kurssin ohjelmassa on myös kurssilaisten itsensä haastamista erilaisiin fyysisiin suorituksiin, kuten kiipeilyyn, mountain bikingiin ja erilaisiin vesiaktiviteetteihin, kuten melontaan.

Ehdoton kokemus tällä kertaa oli aktiviteetti, johon yllä olevassa kuvassa valmistaudun ruotsalaisen ystäväni kanssa. Kuravaatteisiin ja kypärään sonnustautuneina ryömimme erilaisissa kivenkoloissa ja luolissa - koloista, joihin pelkäsi juuttuvansa. Oli valtava tunne, kun voitti pelkonsa.

Koko viikon satoi. Kuin saavista kaatamalla.

Silti olimme koko viikon ulkona.Se ei näyttänyt olevan Skotlannissa ongelma.

Meillä Suomessa on opetuksen ulos viennissä se ongelma, että usein jo pelkkä sateen uhka riittää syyksi muuttaa suunnitelma ja toteuttaa opetus sittenkin sisällä. Tämä hankaloittaa vallankin liikunnan opetusjärjestelyjä, kun pakostakin aina jollakin ryhmällä on ns. ulkovuoro.

Myös välitunnit ovat ongelma, jos lähtökohta on se, että sade on pahasta.

Olisi voitava sateesta huolimatta - toki järkeä käyttäen - viedä opetusta ulos, mikä edellyttää oikeaa pukeutumista.
Vaatetta pitää olla riittävästi ja sateella pitää olla yllä jotain sateen pitävää.Tämä on mielestäni ihan kohtuullinen vaatimus koulun taholta koskien jokaista koulupäivää.

Mikäli sitten opettajan johdolla lähdetään esimerkiksi ryömimään kivenkoloihin - ihania sellaisia löytyy ihan koulun läheltä - opettajan tulee informoida koteja etukäteen, jotta kellään ei ole yllään mitään liian fiiniä.

Kulkukoira Boris Ateenasta

Hyvä ystäväni Helvi Wilkko, joka oli kanssamme Young People in Friendly Human Cities - Athens and Turku -ryhmän mukana Ateenassa, kirjoitti kotiin palattuaan ryhmän Facebook-sivulle näin:

"Pakko kertoa - näin koko viime yön unta hylätyistä koirista. Yritin heitellä niile salaa sämpylän palasia. Jostain sain porkkanalaatikkoakin lautasellisen ja panin sen kadulle Boriksen näköisen koiran eteen mutta heti tuli kolme kreikkalaista matkaopasta peittämään lautasen sanomalehdellä! Perustetaanko Pelasta Boris (ja Tatjana + pian syntyvät pennut) - yhdistys?"

Tämä tapahtui sunnuntaina 13.11. Ateenassa. Olimme seuraamassa Ateenan Maratonia. Johtuen sateesta ja koleasta säästä lähdimme kuitenkin ennen varsinaiseen maratoniin osalistuvien maaliin tuloa pois stadioinilta - tuolta vuoden 1896 olympialaisia varten valmistetulta - kohti Likavittos-kukkulaa.

Kuvassa oleva koira, jolle pian annoimme nimen Boris, lähti meitä seuraamaan, eikä vain seuraamaan, vaan johtamaan ryhmäämme. Se käyttäytyi samalla varsin agressiivisesti muita kulkijoita kohtaan. Tuntui siltä, että se oli ottanut tehtäväkseen johdattaa meidät minne ikinä olimmekin menossa ja samalla suojella meitä.
Se oli valmis seuraamaan ryhmää hissivaunuun, joka vei ryhmän Likavittos-kukkulalle, mutta hissin henkilökunta ei pitänyt tätä soveliaana.
Kun tulimme alas kukkulalta, koira oli odottamassa meitä läheisessä kadunkulmassa ja ryhtyi taas johtamaan meitä, minne tahansa olimmekin menossa.

Alkoi tuntua siltä, että Boriksesta voi tulla meille ongelma. Viimeistään noustessamme lentokoneeseen..

Sateenvarjoa kantaneen vanhemman herran kohtaaminen oli dramaattinen. Mies sohi rähisevää ja uhittelevaa koiraa sateenvarjolla ja koira oli vähällä purra sateenvarjosta entisen.

Syntagma-aukiolta ryhmäämme liittyi toinen koira - varsin hyvässä lihassa ollut lyllertäjä.
Päädyimme paikalliseen pikaruokapaikkaan, mistä sai varsin edullista gyros pitaa.

Koirat päivystivät ulkona uskollisesti.

Syntagman metroasemalle laskeuduttuamme tiemme lopulta erkaantuivat. Boris jatkoi kohti parlamenttitaloa. Sen edustalla se ilmeisesti oli oppinutkin rähisemään.

Young People in Friendly Human Cities - Athens and Turku

Terveiset täältä Ateenasta. Olemme olleet täällä EU:n Youth in Action -ohjelman alaisessa ryhmätapaamisessa kreikkalaisten nuorten ja heidän ohjaajiensa kanssa viime maanantaista lähtien.

Käynnistimme viikon asettamalla itse kukin itsellemme oppimistavoitteet ja miettimällä myös sitä, mikä voi estää oppimisen.

Sen jälkeen onkin sitten pitänyt kiirettä. En lähde päiväkirjan omaisesti kuvaamaan, mitä kunakin päivänä on nähty,tehty ja koettu - se on tapaamiseen osallistuneiden nuorten tehtävä.

Tänään sunnuntaina aloitimme paluumatkan kiipeämällä Likavittos-kukkulalle, joka on Ateenan korkein paikka. Oivallinen paikka jättää hyvästit kaikelle näkemällemme: "Tuolla on Pireus. Tuolla on Akropolis. Tuolla on Paleo Faliro, jossa ystävämme asuvat ja käyvät koulua..."

Palauttuamme hotelliimme aloimme valmistella Farewell-partya. Tulisimme näkemään kreikkalaiset ystävämme - ainakin toistaiseksi - viimeisen kerran.

Ilta oli onnistunut. Toki se vaati monelta ponnisteluja: päästäkseen pois mukavuusalueeltaan tuli tehdä töitä - väsytti,mutta silti piti vielä jaksaa olla ulospäin suuntautuva ja sosiaalinen.

Huomenna palaamme siihen, mistä aloitimme: oppimistavoitteisiin. Otamme esille EU:n määrittelemät "key competences" ja arvioimme itse kukin mennyttä viikkoa niiden kannalta.

Sen jälkeen on todistusten jako. Todistus on Youth Pass, jonka voi sitten itse kukin liittää omaan CV:nsä oheen.