Kuvassa C Moren studioisäntiä ja -emäntiä sekä lähetyksissä mukana olevia asiantuntijoita
"Monien ihmisten kohtalona tämän päivän työelämässä on jäädä entisten mielikuviensa ja tarinoidensa vangiksi ja menettää lumovoimansa muiden silmissä."Tämä lainaus Pauli Juutin ja Antti Vuorelan kirjasta Johtaminen ja ja työyhteisön hyvinvointi mielestäni konkretisoituu, kun television välityksellä seuraan meneillään olevia ja huomenna päätökseen saatettavia jääkiekon MM-kisoja.
Ennen ottelun alkua peliin valmistaudutaan studiossa - huolella itsekin otteluun valmistautuneen studioemännän tai -isännän johdolla. Hänen studiovieraillaan on kaikilla joko pitkä pelaaja- tai valmentajaura tai kummatkin jo tässä vaiheessa takanaan. Paikan päällä Riikassa on Sami Kapanen, joka arvioi peliä ennen sen alkua sekä mahdollisuuksiensa mukaan pelin aikana; mm. ns. power breakien aikana. Ottelun erätauoilla ja ottelun jälkeen näiden kaikkien asiantuntijoiden asiantuntemusta hyödynnetään.
Otteluja selostaa selostaja. Pysyäkseen pelin ja ottelulähetysten kehityksen mukana hänen tulisi systemaattisesti kehittää itseään ja kehittyä ammatissaan. Pelkkä hehkuttaminen ei enää riitä. Vallankin - kun vuosien saatossa varsinkin Suomen peleissä - selostuksessa valtaa saa negatiivisuus ja tappion maalailu. Tällöin selostus ei ole enää edes harmitonta taustaääntä; tekee mieli hyödyntää kaukosäätimen MUTE-näppäintä, minkä tehdessäni taas menetän kaiken pelistä ja sen olosuhteista aiheutuvan äänen.
Selostajan pitäisi opetella lukemaan peliä. On ihan mahdollista, että vaikka on vuosia seurannut otteluita, ei kuitenkaan ymmärrä pelin lainalaisuuksia, esimerkiksi taktiikkaa. Silloin pitäisi nöyrtyä, kääntyä asiantuntijoiden puoleen ja saada heiltä oppia.
Kun esimerkiksi Sami Kapanen analysoi kesken ottelun peliä, selostaja ei juuri liity dialogiin - ei ota Samin kommenteista ns. koppia - vaan jatkaa tämän jälkeen omaa monologiaan.
Selostajan pitäisi tuntea jääkiekon pelisäännöt. Mitä selostaja esimerkiksi tarkoittaa, kun hän hyvin usein toteaa pelaajaa rajusti koukittavan? -Onko kyseessä hänen mielestään koukkaus-säännön (sääntö 146) rikkominen? Maallikon mielestä kyse on useimmiten normaalista mailahäirinnästä, mikä ei täytä em. säännön tuntomerkistöä.
Jos rangaistusaitioon komennetaankin yhden sijaan kaksi tai useampia saman joukkueen pelaajia, selostaja on useimmiten "ulkona" tilanteesta.
Ihmettelen kovasti, mihin selostajaa tarvitaan. Onko katsojan kannalta olennaista, mikä ketju tai kentällinen nyt juuri on kentällä tai kenellä juuri nyt on kiekko mailansa lavassa? Pelin koko ajan nopeutuessa tehtävä sitä paitsi tuntuu mahdottomalta.
Miksei asiantuntijoiden osaamista hyödynnetä pelin käydessä? EHT-turnauksessa mm. näin on. Selostajan rinnalla on asiantuntija.
Ennen kaikkea halusin kirjoittaa siitä, miten vaarallista on omassa työssään jämähtää paikalleen. Jokaisella tulisi olla halu, nöyryys ja mahdollisuus - tähän tarvitaan usein rehellinen toinen ihminen - reflektoida omaa työosaamistaan, nähdä omat sokeat pisteensä ja löytää tavat kehittää omaa ammattitaitoaan.
Paras ratkaisu ei ole se, että tehtävät vain ykskaks loppuvat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti