Lehden nimessä ei sinänsä ollut mitään järkeä.
Tuolloin vain ajettiin taas yhtä uutta sääntöä sisään lajiin: samanaikaiset kummallekin joukkueelle tuomitut rangaistukset - elleivät tule tilanteeseen, kun pelataan viidellä viittä vastaan - kumoavat toisensa; rangaistut pelaajat tai heidän sijaisensa menevät rangaistuspenkille, mutta tämä ei tuota joukkueille vajaalukuisuutta jäällä.
Erotuomarien ja toimitsijoiden kesken alettiin puhua koistisista, kun tätä sääntöä sovellettiin. Siitäpä sitten saatiin lehdelle nimi.
Tuohon aikaan - en tarkalleen muista milloin ja missä - sain tutustua vanhempaan, varsin meritoituneeseen, mutta jo erotuomarina toimimisen lopettaneeseen, kerhomme jäseneen, Pentti Vilomaan. Hän muisteli tuolloin joskus 1960-luvun lopulla kohdalleen osunutta SM-sarjan erotuomaritehtävää Raumalla. Mielestäni kertomus oli siksi värikäs - ilman että sitä erityisesti olisi väritetty - että halusin saada Penan haastattelun Koistiseen. Lupasin sen lehden lukijoille lehden seuraavaan numeroon. Aina uudestaan ja uudestaan sen lupasin. Tiedättehän: vähän niinkuin "Free beer - tomorrow."
Päätin nyt kirjoittaa tuosta ottelusta, mutta koska muistikuvani Penan kertomasta olivat näin vuosien jälkeen varsin hatarat, olisi ensin tehtävä tuo kauan sitten luvattu haastattelu. Se olisi parasta tehdä Kupittaan Citymarketin parlamentissa. Siellähän minä häntä tapaan varsin säännöllisesti.
Ennen haastattelua - hyvän lehtimiestavan mukaan - pyrin löytämään haastattelulle taustatietoa internetistä.
Tuosta ottelusta en löytänyt mitään, mutta sen sijaan googlettamiseni vei minut vuoden 1969 tammikuussa Savonlinnassa pelattuun mestaruussarjan otteluun SaPKo - Tappara. Käytän tässä bogissani lähteenä yle.fi -sivustoa.
Ottelussa tuomareina toimivat Vilho Pekkanen ja Pentti Viloma, jotka jakoivat historialliset 291 rangaistusminuuttia.
Se oli ennätys, joka rikkoutui vasta vuonna 2011 HIFK:n ja Pelicansin yhteisvoimin. Tosin todettakoon, ettei kaudella 1968-1969 vielä tunnettu 5+20 minuutin jäähyjä...
Savonlinnalaisten jääkiekkolegendojen joukkoon kuuluva Raimo Turkulainen oli mukana SaPKon silloisessa SM-sarjajoukkueessa, kun tanssit jäällä aikanaan alkoivat. Kyseinen ottelu oli edelleen vuonna 2013 haastattelua tehtäessä hyvin hänen muistissaan.
- Tapparan kanadalainen pelaaja Leigh Bannister ja meidän Erkki Räsänen lämpenivät heti ottelun alussa. Nahistelu jatkui koko ajan ja sitten se pamahti tappeluksi. Molempien joukkueiden vaihtoaitiot tyhjenivät ja niitä pareja oli aika paljon.
Tarina kertoo, että ottelu oli Bannisterille viimeinen Tapparan paidassa. Turkulaisen omat hanskat pysyivät käsissä läpi koko ottelun.
- Istuttiin Marjamäen Pekan kanssa vaihtoaitiossa ja heitettiin huulta. Lopulta Pekkakin alkoi vedellä omiaan pois tappelemasta.
SaPKo voitti kyseisen ottelun maalein 8-3 ja jäähyminuutit 183-143. Tappelu alkoi kolmannessa erässä SaPKon johtaessa ottelua reilusti.
- Tapparan pelaajat alkoivat lämmetä, kun peli ei kulkenut. Taidettiin johtaa jo 8-0, kun tappelu alkoi. He tietysti odottivat selvää voittoa, kun me oltiin häntäpään joukkue, muistelee Raimo Turkulainen.
Tappelun tauottua molemmille joukkueille jäi jäljelle viisi pelaajaa ja ottelua jatkettiin niin, että kentällä oli molemmilla kolme pelaajaa.
Jos siis koistissääntö olisi ollut jo tuolloin voimassa, oltaisiin varmaankin jatkettu viidellä viittä vastaan.
SaPKon ja Tapparan välinen joukkotappelu oli laatuaan ensimmäinen Suomessa.
Kuvassa on Raimo Turkulainen. Tämä kuva tosin näyttää olevan SaPKon ottelusta Saipaa vastaan...
Seuraavassa blogissani siirrymme sitten Rauman Äijänsuolle loppuvuoteen 1969. Pentti Viloma muistelee ottelua Lukko - TPS.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti