Kouluruokailusta

Kuvat ovat eteläisen Etiopian kyläkoulusta, joka on rakennettu kyläyhteisön, kunnan kouluhallinnon ja Pelastakaa Lasten yhteistyönä.

Kyläkoulun lasten äidit saivat opetusta oikeaoppisesta lasten ravinnosta, hygieniasta ja lasten oikeuksista. Ohessa kurssin suorittaneet naiset valmistavat kouluateriaa paikallisista raaka-aineista, joita ovat mm. ns. kaalipuun lehdet sekä paikallisista eri papulajeista ja maissista jauhetusta jauhoseoksesta tehtyjä lettuja.

Äidit ja lapset vievät hygienia- ja ravitsemustietoa koulusta kylän koteihin ja näin tieto esimerkiksi käsien pesun ja saniteettitilojen tärkeydestä leviää koteihin.

Keskiviikkona 13.10.2010 järjestettiin Vaskun Vanhempien toimesta lukuvuoden 2010-2011 ensimmäinen Aikuisten iltakahvit -tilaisuus.

Tilaisuutta markkinoitiin Suurena kouluruokailuiltana. Asiantuntijavieraina paikalla olivat ruokapalveluesimies Ulla Louhe ja ravintoterapeutti Maarit Ketola kertomassa ja keskustelemassa kouluruokailusta.

Muutamaan tilaisuudessa esiin nousseeseen ajatukseen haluan vielä kiinnittää huomiota.

Ruokailuun osallistuminen on osa koulupäivää ja sen pakollista osuutta. Syöminen ei ole pakollista.

Useat vanhemmat tuntuvat kuitenkin olevan huolissaan lastensa lounaasta: he toivovat, että koulun henkilökunta huolehtii siitä, että heidän lapsensa oppii ottamaan lautaselleen kaikkea tarjolla olevaa. He tuntevat, että heidän tulee voida luottaa siihen, että heidän lapsensa on saanut koulussa lämpimän aterian.

Osa vanhemmista on toisaalta sitä mieltä, ettei heidän lastaan saa pakottaa syömään, vaan heidän tulee saada itse päättää siitä, mitä ja kuinka paljon he syövät ja syövätkö lainkaan.

Illan aikana sovittiin, että jokaisen tulee maistaa tarjolla olevaa ruokaa. Maistaminen on minimissään sitä, että oppilas ottaa ruokalusikallisen kutakin tarjolla olevaa annokseen kuuluvaa ruokaa. Oppilaan on lupa viedä maistamisen jälkeen mahdollisesti lautaselle jäänyt ruoka jäteastiaan, mikäli hän ei sitä pysty syömään.

Maistamista pidettiin tärkeänä, koska makuaisti kehittyy ja kukin voi tunnistaa itsessään, kuinka on oppinut pitämään jostakin mausta, mistä ehkä aiemmmin ei pitänyt.

Yläkoululaisten kohdalla nähtiin ongelmaksi se, että tämän päivän oppilailla on käytössään nin paljon rahaa, että kouluruoka korvataan hyvin usein hampurilaisella, kebabilla, täytetyllä patongilla... Asioista, jotka olivat ennen jotenkin erityisiä, on tullut arkisia. Tämä nähtiin yleisesti syynä suomalaisten lasten ja nuorten ylipainoon yhtä lailla kuin minimiin jäänyt päivittäinen hyötyliikunta.

Yläkoulun välipalatarjoilua pidettiin erityisen hyvänä asiana ja mitä ilmeisimmin Vasaramäen koulussa tullaan käynnistämään välipalatarjoilu myös Lehmuksessa yläkoulun oppilaille klo 13.00-13.15 ja myös alakoulun oppilaille klo 14.00-14.15.