torstai 21. joulukuuta 2017

PUHE VASARAMÄEN KOULUN HENKILÖKUNNAN JOULUKAHVITILAISUUDESSA 21.12.2017



Chepyuanin koulun oppilaat Kenian Mogotiossa kiittävät ja toivottavat hyvää joulua Vasaramäen koululle ja luonnollisesti toivovat, että yhteistyömme jatkuu vuonna 2018.


”Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.
Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta.”

2000 vuodessa ovat verottajan käytännöt kehittyneet.

Nyt on asiointi helpompaa. Sain äskettäin postin kotiin kantamana uuden verokortin. Kuoreen oli painettu: ”Muutoksia verokorttiin? Tee ne helposti verkossa - vero.fi/verokortti.”

Monet asiat ovat muuttuneet.

Pian on esikoululaisten aika ilmoittautua kouluun. Samaan aikaa kuudennen luokan oppilaat pohtivat, jatkaako koulupolkuaan lähikoulussaan vai hakeutuako johonkin toiseen kouluun.

Tämän kaiken voi tehdä kätevästi netissä.

Prosessien siirtyessä nettiin, meidän on yhä tärkeämpää vaikuttaa mielikuviin, jotka ohjaavat oppilaiden – käytännössä kuitenkin heidän vanhempiensa – valintoja.

Mikään keisari Augustuksen käsky ei enää automaattisesti ohjaa meille oppilaita.

Julkinen epätietoisuus siitä, missä 7.-9. luokkamme tulevaisuudessa toimivat, luo meistä mielikuvaa auringonlaskun kouluna. 

Arjen toimintamme on kaikkea muuta.

Meiltä edellytetään juuri nyt kykyä elää tässä ja nyt samalla luottaen siihen, että asiat järjestyvät.

Ulospäin aktiivinen, laajan verkoston omaava, huolehtiva ja välittävä, kansainvälinen, monikulttuurinen, liikkuva ja tulevaisuudessa taas entistä enemmän myös lukeva koulu – tällaista mielikuvaa Vasaramäen koulusta toivon sinun kanssani vahvistavan.

Susanna ja Anni osallistuivat syksyn aikana eurooppalaiselle täydennyskoulutuskurssille Italiassa ja vaikka he vähättelivätkin kurssin antia, saamani dokumentti FIVE THINGS GEESE CAN TEACH US ABOUT TEAMWORK on kyllä inspiroinut ajatteluani.

Luonnontieteessä on tutkittu hanhien käyttäytymistä muuton aikana. Hanhet muodostavat pian lentoon lähdettyään v-kirjaimen muotoisen auran. Muodostelmassa hanhet tarjoavat toisilleen suojaa ja vetoapua. Tutkijoiden mukaan hanhet pystyvät lentämään 70 % pitemmälle kuin jos hanhet lentäisivät yksin.

Yhtä lailla ihmiset tehdessään yhteistyötä yhteisin arvoin ja päämäärin saavuttavat tavoitteensa nopeammin ja helpommin.

Muodostelman kärjessä lentävä hanhi siirtyy väsyttyään syrjään – kuitenkin pysyen muodostelmassa muiden suojassa. Toinen hanhi asettuu johtajaksi. Paikkoja kierrätetään jatkuvasti pitkän lentomatkan ajan.

Hyvin toimivassa työyhteisössä johtajuus on jaettu, mikä perustuu yksilöiden erityisosaamiseen tai kokemukseen. Hyvissä työyhteisöissä jokainen toimii vuorollaan niin johtajana kuin perässä tulijana.

Hanhet kommunikoivat keskenään äännellen - by honking - lennon aikana.

Työyhteisössä toimiva vuorovaikutus on välttämätöntä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Luonnontieteilijät ovat myös havainneet, että hanhen sairastuessa tai haavoittuessa ja siksi pudotessa pois muodostelmasta kaksi hanhea irrottautuu muodostelmasta jäädäkseen tuon heikon hanhen suojaksi kunnes tämä on kyllin vahva lentämään tai kun tämä menehtyy.

Yhtä lailla hyvissä työyhteisöissä ja tiimeissä ei vain toteuteta perustehtävää, vaan työntekijät välittävät ja huolehtivat toisistaan.



Näihin sanoihin päätän tämän puheenvuoroni. Sydämellinen kiitos kuluneesta syyslukukaudesta. Toivon teille kaikille rauhallista ja voimat palauttavaa joulua ja menestyksekästä vuotta 2018.

tiistai 5. joulukuuta 2017

Puhe 7.-9. luokkien ja VALMO-ryhmän Suomi 100 -juhlassa 5.12.2017




Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa.

Ensimmäisessä maailmansodassa kärsityt tappiot ja maan sisäiset ongelmat ajoivat Venäjän kevättalvella 1917 vallankumoukseen ja keisarivalta kaatui.

Kansakuntamme janosi itsenäisyyttä, mutta onnellinen lopputulos vaati oikeaa ajoitusta. Senaatti ei halunnut antaa itsenäisyysjulistusta tilanteessa, jossa itsenäisyyttä ei käytännössä pystyttäisi edistämään. Toisaalta ei ollut mitenkään varmaa, että lähitulevaisuus toisi eteen parempiakaan hetkiä.
Yhtenäisen kansallisen tahtotilan löytäminen oli kuitenkin vaikeaa, sillä suomalaisten rivit olivat pahasti hajallaan. Itsenäisyys hyväksyttiin yleisesti tavoitteeksi, mutta menettelytavoista ei löytynyt yhteisymmärrystä.
Porvarit halusivat hakea itsenäisyyden tunnustusta lännestä, kun taas sosiaalidemokraateista koostunut vasemmisto halusi tunnustuksen ensin Venäjää hallinneilta bolševikeilta.

Kuitenkin - eduskunnan kokoontuessa 6. joulukuuta 1917 se hyväksyi porvarillisen senaatin eli hallituksen antaman itsenäisyysjulistuksen.

Tämän juhlamme on määrä jatkaa nyt 100-vuotiaan Suomemme historian tarkastelua tuosta päivästä eteenpäin.

Oman itsenäisyyden tavoittelu kuuluu tai sen ainakin pitäisi kuulua jokaisen lapsen ja nuoren matkaan kohti aikuisuutta.

Ennen kuin sallin juhlan jatkua, haluan vielä sanoa jotakin teille itsenäisyytenne puolesta taistelevat nuoret. Haluan ääneen pohtia hetken käsitettä ryhmäpaine.

Ryhmäpaine on ryhmän yksittäiseen jäseneen kohdistamaa painostusta, jonka tarkoituksena on saada jäsenen käyttäytyminen, ajattelu ja arvomaailma vastaamaan ryhmän odotuksia. Ryhmäpaine on yksi tehokkaimmista suostuttelukeinoista. Ryhmäpaine voi saada ihmisen tekemään asioita, joita hän ei normaalioloissa tekisi.
Jokapäiväisessä elämässämme on valtavasti esimerkkejä ryhmäpaineesta ja ihmisten mukautumisesta; itsenäisyytensä luovuttamisesta.

"Joukossa tyhmyys tiivistyy" on totta usein, kun tehdään tyhmyyksiä. Ryhmäpaine voi vaikuttaa myös toiminnan vähenemiseen: ei auteta, kun muutkaan eivät auta - seistään vain ja katsellaan. Ei kehdata toimia, kun kaikki katselevat.

Klassinen ryhmäpainetta koskeva tutkimus on Solomon Ashin janakoe, jossa arvioitiin janan pituutta. Arviointi tapahtui ryhmässä ja yleensä siinä oli vain yksi oikea koehenkilö. Muut olivat valekoehenkilöitä, jotka väittivät väärää janaa oikean pituiseksi.

Kuinka ollakaan – tuo oikea koehenkilö väitti myös selvästi väärän mittaista janaa oikean pituiseksi, koska kaikki valekoehenkilöt olivat niin tehneet.

Ryhmäpaine voi myös auttaa ihmisiä. Se voi olla kuin Talvisodan henki. Se voi saada yksilöt ylittämään itsensä ja saavuttamaan ryhmän ja omat tavoitteensa.

Vanha sanonta kuuluu näin: ”Vain kuolleet kalat uivat myötävirtaan.” Olkaa rohkeita. Seuratkaa sydäntänne.