perjantai 30. joulukuuta 2011

Hyvää Uutta Vuotta! Mutta miten on laita vuoden 2012?



Turun kaupungin perusopetukseen kohdistetaan vuonna 2012 varsin rajut säästötoimet.Säästää pitää 2,8 miljoonaa euroa. Se on paljon.

Se on niin paljon, että on säästettävä myös opetuksen palkkamenoista.Käytännön koulutyössä tämä tarkoittaa suurempia opetusryhmiä, valinnaisuuden vähentämistä - käytännössä sen lopettamista ja erilaisten pedagogisten tukitoimien vähentämistä sellaiselle tasolle, että hädin tuskin voidaan sanoa edes "lain kirjaimen" toteutuvan.

Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että palkkojen suhteen perusopetuksessa eletään lukuvuosittain. On henkilöstön kanssa sovittu, miten opetus on järjestetty kesäkuun 2. päivään saakka. Jokainen 3.-9. luokkien oppilaan huoltaja voi tämän tarkistaa oman lapsensa osalta Wilmasta, josta löytyvät oppilaiden työjärjestykset. Alkuluokkien ja 1.-2. luokkien oppilaiden työjärjestykset on muutoin jaettu vanhemmille. Näihin järjestelyihin on lähes mahdotonta puuttua kesken lukuvuoden jo senkin takia, että useimmille opettajille on näillä järjestelyillä saatu aikaan juuri ja juuri opettajan opetusvelvollisuuden edellyttämä tuntimäärä. Ja mitä tulee koulumme muutoinkin lukumääräisesti harvoihin koulunkäyntiavustajiin,he jo nyt ovat osa-aikaisia.

Kun kevään palkkamenoista ei voi säästää, on syyslukukaudella säästettävä kaksin verroin!

Perusopetuksen tulosaluejohtaja Outi Rinne on hankalassa tilanteessa. Vielä joulun alla hän esitti kouluille seuraavat toimenpiteet säästöjen aikaa saamiseksi vuonna 2012:

Jokaisen koulun tulee säästää vähintään 1 %:n tuntikehyksestään kevätlukukauden aikana jättämällä palkkaamatta opettajia, yhdistämällä ryhmiä tai muin mahdollisin toimenpitein. Vasaramäen koulun tulee säästää 10-11 opetustuntia joka viikko.

Sijaisten ottamisessa tulee noudattaa entistä suurempaa harkintaa. Yhden päivän sijaisia ei pääsääntöisesti tule ottaa.

Koulujen toiminta- ja materiaalimenoja tulee supistaa ja hankkia vain välttämättömin.

Maksullisiin koulutuksiin ei pääsääntöisesti osallistuta.

Matkustamista Turun ulkopuolisiin kokouksiin ja tapahtumiin koulujen varoin tulee välttää. Matkustamisen vähentäminen koskee sekä rehtoreita, opettajia että muuta henkilöstöä.

Suositaan etäkokouksia.


Jokaisen koulun tulee heti kevätlukukauden alettua jättää perusopetuksen tulosaluejohtajalle oma suunnitelmansa säästöjen aikaansaamiseksi. Vasaramäen koulun toiminta- ja materiaalimenoista tullaan säästämään niin, että vain kaikkein välttämättömin hankitaan ja toteutetaan. Ohjeen mukaisesti Turun ulkopuolisiin kokouksiin ja tapahtumiin ei tulla osallistumaan eikä niin muodoin maksullisiin koulutuksiin.

Valitettavasti nämä toimenpiteet eivät riitä alkuunkaan. Ryhmien yhdistämistä on harkittava. Edellä kuvaamistani ongelmista huolimatta. On myös harkittava,onko enää mahdollisuutta tarjota tulevaisuudessa vapaaehtoisia kieliä valittavaksi. Tosi raskas ajatus, kun menestystarinamme on perustunut juuri erilaisiin valinnan mahdollisuuksiin. Sijaisten palkkaamista tullaan vähentämään,mikä sekään ei ole helppoa, kun lain mukaan oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja oppilaan tulee joka päivä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta.

Otan mielelläni vastaan hyviä ideoita säästöjen aikaansaamiseksi.

maanantai 19. joulukuuta 2011

Rehtorin puhe henkilökunnalle joulun alla 2011




Oheinen kuva on henkilökohtainen muisto marraskuulta 2011. Vasaran Pauke ry:n ryhmä järjesti yhdessä kreikkalaisten nuorten kanssa Youth in Action -ohjelman alaisen ryhmätapaamisen Ateenassa. Luovutimme ryhmän johtajalle, Annie Takvorianille, taulun, jonka on maalannut Radostina Ivanova. Taulussa on hienosti kuvattu Parthenon ja Turun Tuomiokirkko - rinta rinnan.


Hyvät Ystävät.

Syyslukukausi on päättymässä. Viimeisen työviikon perinteisiin kuuluu tämä tilaisuus, johon te kaikki olette sydämellisesti tervetulleita. Tosin tänä vuonna järjestelyt poikkeavat esimerkiksi viime vuodesta siten, että näitä tilaisuuksia on kaksi: toinen Syreenissä, toinen Lehmuksessa. Tällä järjestelyllä pyrimme tarjoamaan tilaisuuden osallistua myös niille työntekijöille, joille kiireinen työpäivä ei suo mahdollisuutta siirtyä toiseen yksikköön.

En juuri voinut osallistua kuluvan lukuvuoden suunnitteluun keväällä. Vaikka pohjatyötä Ainon ja Tarjan johdolla olikin tehty kummassakin yksikössä, tuntui vaikealta saada oma suunnittelutyö käyntiin kesäkuun alussa virkavapaan jälkeen taas töihin palatessani.

Tavoitteeni oli, että yläkoulun tavoin myös alakoulun työjärjestys tehtäisiin Kurre-ohjelmalla, jotta alakoululaistenkin työjärjestykset olisivat luettavissa Wilmassa. Tämän toteutuminen edellytti pohjatyötä, jota keväällä oli asian hyväksi tehty. Kuitenkin täytyy sanoa, että vanhan - edeltäjältäni Markku Vähä-Mäkilältä oppimani -ruutupaperityöjärjestyksen nuolineen ja väkäsnuolineen siirtäminen tietokoneaikaan oli valtava ponnistus. Se vei koko kesän.

Työjärjestys on tärkeä pedagogisen johtamisen työkalu. Sen tulisi olla sellainen, joka maksimoi opetukseen käytettävistä tunneista saadun hyödyn, mahdollistaisi monenlaisen yhteistyön opettajien kesken ja mahdollistaisi joustavat opetusjärjestelyt.

Näin yhden kesän kokemuksen perusteella pelkään, että tietokone ei tässä suhteessa palvele toiminnan kehittämistä, vaan luo olemassaolollaan painetta luoda työjärjestyksestä keskiverto kirkonkylän peruskoulun työjärjestys, mihin meillä ei taas ole mahdollisuutta tyytyä.

Elokuussa koulutyön käynnistyessä tuntui siltä, että olisin halunnut monen asian olleen siinä vaiheessa paremmin valmistellun.

Lisäksi Lehmuksen kolmannen ja neljännen kerroksen ”hiljainen” peruskorjaus kireine aikatauluineen toi ylimääräistä kiireen tuntua ja tunnetta siitä, että emme olleet vielä ihan valmiit aloittamaan lukuvuotta.

Onneksi apulaisrehtori Tarja Mattila otti vastuun yläkoulun työjärjestyksestä ja lähes kaikesta mitä se edellytti.

Työnjako Tarjan kanssa on sujunut mielestäni erittäin hyvin. Tarja on toiminut edelleenkin opettajan virassa, johon sitten 1.8.2011 alkaen liitettiin apulaisrehtorin tehtävät. Yhtenäiskoulun hallintoresurssista leikattiin tällä järjestelyllä useita viikoittaisia työtunteja pois.

Nuo tunnit – ja niiden päälle vielä melkoinen määrä työtä - on kuitenkin tehty, koska tämä työ sitä minulta ja Tarjalta on edellyttänyt.

Jo edellistä lukuvuotta varten olimme asettaneet itsellemme tavoitteeksi saattaa koulumme toiminta-ajatuksen perustana olevat arvot osaksi koulun arkea erilaisin yhteisin toimenpitein.

Kuluvaa lukuvuotta käynnistettäessä arvioimme, että tuo tavoite toteutui vain osittain. Päätimme ottaa tuon tavoitteen myös tämän lukuvuoden tavoitteeksi. Tapa, jolla tavoitteeseen pyrkisimme, tulisi olemaan erilainen. Kumpaankin koulun yksikköön – Lehmukseen ja Syreeniin – tulisi keskeiselle paikalle ”puu”.

Tätä puu-teemaa on nyt toteutettu kummassakin yksikössä, mutta prosessi on kesken. Kun kummankin yksikön puut ovat valmiit, niistä on luettavissa koulumme toiminta-ajatus ja koulumme arvot. Puun avulla tulemme korostamaan aika ajoin tiettyä arvoa yhdessä sopimillamme toimenpiteillä. Tässä oppilaskunnan eli OPPAn osallistumisella on keskeinen rooli. Myös Vaskun Vanhemmat ry:n toivotaan osallistuvan ”puun hoitoon”. Puun myötä koko koulu ottaa käyttöönsä vanhan moton Lehmuksen yksikön liikuntasalin seinältä: Työtä ja iloa – työn iloa! Tämä slogan kätkee taakseen koulumme toiminta-ajatuksen arvoineen. Työn iloa ei voi kokea, ellei puuta ole hoidettu.


Tavoitteenamme tälle lukuvuodelle on ollut entistä sujuvampi arki yhdessä. Meidän tulisi löytää avaimet hyvään, ammattitaitoiseen kasvatus- ja opetustyöhön.

Laadimme lukuvuoden alkaessa koulun henkilökunnalle yhdessä toimimisen eettisen sopimuksen, jonka toivottiin olevan sisällöltään sellainen, että jokainen katsoisi voivansa sen allekirjoittaa.

Tavoitteenamme on ollut kehittää tämän lukuvuoden aikana kummankin yksikön oppilashuoltotyöryhmän toimintaa tiedonkulkua parantamalla huomioiden voimassa oleva lainsäädäntö, mikä edelleenkin korostaa lapsen parasta. Pyrimme myös selkeyttämään työnjakoa ryhmän sisällä.

1.1.2011 voimaan astunut perusopetuslain muutos on tuonut mm. käsitteet yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki – pedagoginen arvio ja pedagoginen suunnitelma. Juuri nyt teemme kovasti työtä sen aikaan saamiseksi, että perusopetuslakia myös näiden muutoksiensa osalta meidänkin koulussamme päästäisiin noudattamaan lain taustalla olevien tarkoitusten toteutumiseksi.

Pyrimme myös kehittämään koulumme vuosikelloa: tulevien normaalista työjärjestyksestä poikkeavien työpäivien ennakointia ja yhteisistä tapahtumista informointia hyvissä ajoin. Tässä olemme mielestäni menneet valtavasti eteenpäin.
Tämä kehitys ei kuitenkaan saa viedä meiltä ennalta arvaamattomien tilanteitten sietokykyä ja niiden vaatimaa joustavuutta.

Pian päättyvä vuosi 2011 on Turulle erityinen vuosi. Olemme olleet Tallinnan lailla Euroopan kulttuuripääkaupunki. Tämä on näkynyt monessa - vielä syyslukukaudellakin koulumme arjessa.

Koulumme 7.-9. luokkien oppilaitten koulunkäynnin järjestäminen 1.8.2013 alkaen on ollut kuluvan syyslukukauden aikana varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan käsittelyssä. Viimeksi asia on palautettu uuteen valmisteluun.

Epävarmuus tulevaisuudesta ei voi olla vaikuttamatta negatiivisesti työilmapiiriin. Vallankin, kun on selvää, että nykyisissä tiloissa Kupittaan koulukiinteistössä koulunpitoa ei voi jatkaa.
Epävarmasta tulevaisuudesta huolimatta – tai juuri sen tähden – meidän tulisi kyetä keskittymään siihen, että teemme juuri tästä päivästä mahdollisimman hyvän.

Oppilaan näkökulmasta yhtenäiskoulu on edelleenkin tähän erittäin hyvä työkalu. Moni asia on jo nyt paremmin Vasaramäen koulussa kuin elokuussa 2009 yhtenäiskouluun siirryttäessä. Tai ennen sitä.

On asioita, jotka ovat nyt huonommalla tolalla, mutta ne useimmiten ovat seurausta yhteiskunnallisesti laajemmista ilmiöistä.

On keskityttävä niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa. Edellä kuvaamani yhteiset tavoitteet ovat tällaisia. Toivon niiden olevan vahvasti esillä, kun tammikuussa palaamme työhön – toivottavasti levänneinä.

Kiitos kuluneesta syyslukukaudesta.

Rauhallista ja rauhoittavaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012.


Jyrki Välimäki
rehtori

perjantai 9. joulukuuta 2011

Väliarvioinnista joulun alla 2011


Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja kuvata, miten oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet.
Numeroarvosana todistuksessa kuvaa osaamisen tasoa.

Numeroarvosanat otetaan käyttöön kolmannelta luokalta alkaen - kuitenkin niin, että taito- ja taideaineita ei vielä numeroin arvioida. Neljänneltä luokalta alkaen kaikki oppiaineet välitodistuksessa arvioidaan numeroin. Ainoa poikkeus on liikunta - lukuun ottamatta liikuntalinjan liikuntaa. Tärkeää on oppilaan itsearviointi väliarvioinnin alla. Tätä arvioinnin muotoa pyritään korostamaan juuri liikunnassa.

Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet, jotka löytyvät opetussuunnitelmasta eri oppiaineiden opetussuunitelman kuvauksen alusta.


Miten sitten arvioidaan työskentelytaidot oppiaineissa?

Työskentelyn arviointi kohdistuu oppiaineelle ominaisiin työtapoihin, missä keskeistä on oppimaan oppiminen.

Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2004 ohjaavat siihen, että
jokaisessa oppiaineessa arvioinnin työskentelyn osalta tulee kohdistua oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään.
Huomioon otetaan myös oppilaan vastuullisuus työstään ja yhteistyötaidot toisten kanssa.


Vasaramäen koulun oma opetussuunnitelma vuodelta 2004 määrittelee, että Vasaramäen koulussa työskentelyn arviointi perustuu seuraaviin tavoitteisiin:

1 Oppilas osaa suunnitella omaa työskentelyään itsenäisesti sekä annettujen ohjeiden mukaisesti.

2 Oppilas keskittyy työskentelyynsä tehtävän vaatiman ajan. ( =säätely)

3 Oppilas huolehtii tehtävistään ja välineistään. (=vastuullisuus)

4 Oppilas tekee työnsä valmiiksi. (=säätely, toteutus)

5 Oppilas osaa arvioida omaa työtään ja oppimistaan.

6 Oppilas esittää mielipiteensä rakentavasti ja kuuntelee muita. (=yhteistyötaidot)

7 Oppilas osaa hankkia tarvitsemiaan tietoja (=säätely)

8 Oppilas osaa työskennellä ryhmässä ja kantaa vastuunsa omasta osuudestaan.

9 Oppilas osaa arvostaa omaa ja toisten työtä. (=yhteistyötaidot, arviointi)

Miten sitten arvioidaan käyttäytyminen numerolla?

Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2004 määräävät, että käyttäytymisen arvioinnin tulee kohdistua siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset,ottaa huomioon ympäristönsä ja noudattaa sääntöjä.

Vasaramäen koulun opetussuunnitelma vuodelta 2004 määrittelee Vasaramäen koulun tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle:
1. Koulun ja luokan sääntöjen noudattaminen ( =noudattaa sääntöjä)
2. Hyvien tapojen noudattaminen (=ottaa huomioon muut ihmiset)
3. Muiden huomioon ottaminen (=ottaa huomioon muut ihmiset)
4. Luokan työrauhaan myönteisesti vaikuttaminen (=ottaa huomioon ympäristön)

Käyttäytymisen numeroarviointiin osallistuvat kaikki oppilasta opettavat opettajat ottamalla tasapuolisesti huomioon kaikki käyttäytymistä koskevat tavoitteet

Käyttäytymiselle on laadittu Vasaramäen koulun tarkennettu kuvaus arviointiasteikolle 5-6,7-8 ja 9-10, jonka perusteella opettajat antavat
numeroarvioinnin.

Vasaramäen koulun kasvatukselle asettamat tavoitteet - Vasaramäen koulun opetussuunnitelma vuodelta 2004, luku 2 - on otettava huomioon.

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Pro Urheilu –mitali Tommy Lindholmille




Entiselle A-maajoukkueen päävalmentajalle Tommy Lindholmille on myönnetty arvostettu Pro Urheilu -mitali. Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamat mitalit myönnettiin seitsemälle urheilussa vaikuttaneelle henkilölle.



Tunnustukset jakoi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki keskiviikkona 7.12. Helsingissä. Pro Urheilu -mitali myönnetään urheilun hyväksi tehdystä työstä. Tunnustus on merkittävä myös siinä mielessä, että milloinkaan aikaisemmin Pro Urheilu -mitalia ei olla myönnetty jalkapalloilijalle tai jalkapallovalmentajalle.



Lindholm edusti mittavalla peliurallaan TPS:n (1966–1968, 1973–1978) lisäksi Pargas IF:ää, TuTo:a, Helsingin IFK:ta, Reipasta, turkkilaista Besiktasia ja TuPa:a. Hänen seurajoukkueuransa parhaita saavutuksia ovat Suomen mestaruudet vuosilta 1968 ja 1975, jotka hän molemmat voitti TPS:n kanssa. Yhteensä Lindholm pelasi SM-tasolla 213 ottelua, joissa teki 101 maalia. Vuosina 1967 ja 1968 hän oli SM-sarjan maalikuningas. Lindholmilla on tilillään 43 maaottelua, joissa hän teki 11 maalia.


Lindholm on valmentanut Suomen A-maajoukkuetta vuosina 1992-1994.TPS:n päävalmentajana Lindholm toimi vuosina 1978, 1986-1988 sekä 1991.


Lindholm on koulutukseltaan liikunnanopettaja ja toimii nykyään urheiluvalmennuksen lehtorina Turun Ammattikorkeakoulussa.

Tämän kirjoituksen kuvineen olen lainannut suoraan Suomen Palloliiton www-sivuston etusivulta. Toki viimeiseen virkkeeseen haluan lisätä, että Tommy Lindholm toimii lisäksi Vasaramäen koulun 7.-9. luokkien liikuntalinjan jalkapalloryhmien opettajana.

lauantai 3. joulukuuta 2011

Jääkiekkosäännöistä



Perjantaina 2.12. pelatussa Mestiksen ottelussa TuTo-Hockey vastaan Heinolan Peliitat sattui erikoinen tilanne. Maalivahti Santaselta meni maila rikki hänen syöttäessään kiekon kanssapelaajalleen joukkueensa pelatessa yivoimaa. Kukaan joukkueessa ei tiennyt, miten tilanteessa tulee toimia. Vihdoin Santanen lähti luistelemaan pelin käydessä kohti vaihtoaitiotaan, jota lähestyessään pyysi mailaa varamaalivahti Kim Törnströmiltä ( kuvassa ), joka oli sitä jo jonkin aikaa ollut tarjoamassa. Kimi liu'utti mailan jäätä pitkin kohti Santasta, joka otti mailan ja kiiruhti työpaikalleen. Seuraavan pelikatkon aikana olikin sitten ihnmettelemistä, kun Kimille määrättiin 2 minuutin rangaistus ja sen päälle automaattinen pelirangaistus - siis suihkukomento. Mailaa - eikä mitään muutakaan - ei saa heittää kentälle pelaaja-aitiosta.

Joukkueen johto oli koko tilanteen ajan "jäässä", eikä siis penkin takaa tullut oikeaa ohjetta: Maalivahti saa pelin käydessä tulla hakemaan pelaajapenkin luota itselleen uuden mailan ja palata maalille. Toisaalta kuka tahansa joukkuetovereista olisi voinut viedä mailan Santaselle. Sillä ehdolla, ettei osallistu peliin mailaa viedessään.

Voisi olettaa ja mielestäni olisi syytä edellyttää, että valmentajat osaavat säännöt. Miten voi valmentaa, jos ei osaa sääntöjä? Edellä kuvattu tilanne on toki poikkeuksellinen, mutta valmentajien puutteisiin sääntötuntemuksessa törmää katsojana lähes joka ottelussa. Toisaalta pelaajapenkin takaa tulee ohjeita tuomareille solkenaan.

Erotuomarikoulutukseen kuuluu nykyään valmennuksellisia osioita, millä pyritään lisäämään tuomareiden pelinlukutaitoa. Voisi kuvitella, että yhtä lailla valmennuskoulutukseen tulisi kuulua sääntökurssi: pelisäännöt ja ennen kaikkea case book - kansainvälisesti sovittu sääntöjen sovelluskokoelma; eräänlainen jääkiekon katekismus.

Sääntöjen hyvä tuntemus olisi valmentajalle taktinenkin työkalu. Tällä hetkellä menetetään monia mahdollisuuksia, kun vain keskitytään huutamaan tuomarille eikä vaivauduta opiskelemaan sääntöjä ja niiden tulkintaan ohjaavia sopimuksia.

Toisaalta liikkeellä tuntuu olevan voimia, jotka eivät ylipäätään pidä koulutusta arvossa: pelkkä kokemus pelaajana on riittävä hyvän valmentajan edellytys. Tämä riittää, vaikka saavutukset valmennuksen saralla eivät ole kummoisetkaan.