Luokkalätkä 2010

TURUN KOULUT LIIKKEELLE LUOKKALÄTKÄN AVULLA

Koululiikunnassa Turussa puhaltavat uudet tuulet. Kaupungin ja Nuori Suomi ry:n yhteisen Koulut liikkeelle –hankkeen ja sitä seuranneen Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä -hankkeen ansiosta on koululiikunnan kehittämistyö hyvässä vauhdissa hankkeeseen mukaan lähteneissä kouluissa; tavoitteena on koululiikunnan lisäksi kehittää koulun liikuntaa – aamu- ja iltapäiväliikuntaa ja välituntiliikuntaa ja olosuhteita näiden toteuttamiseen. Liikunnallisen elämäntavan ja terveyden yhteyttä korostetaan, samoin kuin liikunnan merkitystä keinona ehkäistä syrjäytymistä. Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä -hankkeesta on kehittynyt monipuolisesti lapsen hyvinvointia edistävä hanke.
Suomen Jääkiekkoliitto on mukana vaikuttamassa edellä kuvattuun muutokseen. SJL:n kanssa yhteistyössä toteutettavassa LUOKKALÄTKÄ -tapahtumassa on nähtävissä muutoksen suunta: koululiikunnan uudet tavoitteet ja työtavat. Luokkalätkä-tapahtuma järjestettiin nykyisessä muodossaan ensimmäisen kerran tammikuussa 2003. Tapahtumaan osallistui tuolloin Varissuon jäähallissa 30 luokkaa – noin 600 oppilasta! Luokkalätkä ’09 järjestettiin kahtena tapahtumana: Tois pual jokke –luokkalätkä 20.-22.1.2009 Impivaaran jäähallissa ja Täl pual jokke –luokkalätkä Varissuon jäähallissa 3.-5.2.2009. Yhteensä näihin kahteen alueelliseen tapahtumaan osallistui kahdestakymmenestä koulusta 73 luokkaa – oppilaita yhteensä noin 1700! Kummankin kaksirataisen jäähallin jokainen neliömetri oli tarpeen: tunnelma oli kuin muurahaispesässä. Kummankin kaksirataisen jäähallin jokainen neliömetri oli tarpeen: tunnelma oli kuin muurahaispesässä.

LUOKKALÄTKÄ 2010 käynnistyi viikolla 3 Tois pual jokke -tapahtumalla Impivaaran jäähallissa ja jatkuu viikolla 6 Täl pual jokke -tapahtumalla Varissuon jäähallissa.

Tiistaina 9.2. klo 9-13 vuorossa ovat ensimmäiset luokat: Ilmoittautuneita luokkia on yhteensä 12. Edustettuina ovat Vasaramäen koulun ohella Wäinö Aaltonen, Luolavuori, Ilpoinen, Halinen ja Kakskerta.

Keskiviikkona 10.2. klo 9-13 ovat vuorossa toiset luokat: Ilmoittatuneita luokkia on yhteensä 14. Edustettuna on em. koulujen ohella myös Pääskyvuori.

Torstaina 11.2. klo 9-13 ovat vuorossa kolmannet luokat: Ilmoittautuneita luokkia on yhteensä 14. Edustettuina ovat em. koulujen lisäksi Kerttuli, Martti ja Vähä-Heikkilä.

Kenelle Luokkalätkä on tarkoitettu?

Luokkalätkään voivat osallistua peruskoulun vuosiluokat 1.-3. Tavoitteena on tehdä jääkiekosta kaikkien peli: pelattavassa reikäkiekossa on hyvin yksinkertaiset säännöt ja siinä tarvitaan vain joitakin pakollisia varusteita. Pyrimme siihen, että kaikki tuntevat osaavansa ja olevansa hyviä – juuri jääkiekossa! Tavoitteena on kehittää lasten luistelutaitoa. Tilaisuus on samalla osallistuville opettajille täydennyskoulutustilaisuus – jos se oikein oivalletaan. Luokkalätkä-tapahtumassa on mahdollista oppia lisää liikuntatunnin organisoinnista, uusia työtapoja ja harjoitteita.

Toteutus perustuu yhteistyöhön

Tapahtuman suunnittelusta vastaa työryhmä, johon kuuluvat projektipäällikkö Pertti Koski ja aluevalmentaja Jari Heiniola Suomen Jääkiekkoliitosta, juniorivalmennuspäälliköt seuraavista seuroista: TPS, Kiekko-67, Tuto, TuKV ja TuWe sekä koulujen edustajana rehtori Jyrki Välimäki ja Marko Mäenpää Vasaramäen koulusta sekä koululiikunnan ohjaaja Harri Karjalainen Turun opetuspalvelukeskuksesta.
Tapahtuman toteutuksesta vastaavat em. seurojen valmentajat apunaan jääkiekkoa harrastavat 5.-9. luokkien koululaiset.

Luokkalätkään osallistuu siis koko luokka. Ne oppilaista, jotka haluavat, pelaavat reikäkiekkoa. Muille oppilaille järjestetään luisteluharjoitteita ja –leikkejä ns. vapaalla jäällä. Toisaalta ei ole huono ajatus sekään, että kaikki luokan oppilaat pelaavat reikäkiekkoa jokaisen osallistuessa ainakin johonkin päivän kolmesta ottelusta.
Ne oppilaat, joilla on voimassa oleva jääkiekon, kaukalopallon tai ringeten pelaajalisenssi ( ei koske 1. luokan oppilaita ) eivät saa osallistua reikäkiekkoon pelaajina tai maalivahtina. Heille ohjaajat järjestävät oman pelin, omia harjoitteita tai antavat kokonaisuuden kannalta vastuullisia tehtäviä.
Kullekin luokka-asteelle on varattu Impivaaran ja Varissuon kaksirataisesta jäähallista oma päivänsä. Ilmoittautuneista luokista laaditaan tavallaan ottelukaavio, josta käy ilmi, mitkä luokat kulloinkin ovat jäällä. Jokainen luokka on jäällä vähintään kolme puolen tunnin toimintajaksoa. Kaaviosta käy ilmi luokan ”vastustajat” reikäkiekko-otteluissa, sekä luistelumoduulit: niille oppilaille, jotka eivät osallistu reikäkiekkoon, on suunniteltu kolme erilaista luistelumoduulia eli puolen tunnin ohjelmaa.
Opettajan tehtävä hallissa on huolehtia siitä, että hänen luokkansa on oikeaan aikaan jäällä. Sen lisäksi opettaja huolehtii luokastaan taukojen aikana, jolloin oppilaat lepäävät ja syövät eväitään. Varsinkin pienimpien oppilaitten kohdalla opettaja tarvitsee apua luistinten sitomisessa ja maalivahdin varustamisessa.

Reikäkiekon säännöt

• Tapahtuman aikana luokalla on mahdollisuus pelata kolme ottelua.
• 1. luokat pelaavat 1. luokkia vastaan, 2. luokat 2. luokkia vastaan jne.
• Yhdysluokat pelaavat vanhemman ikäluokan mukaan. Jos se ei tunnu mielekkäältä, opettajan on informoitava asiasta ilmoittautumisen yhteydessä.
• Otteluaika on 2 x 12 minuuttia ns. suoraa aikaa eli pelikelloa ei välillä pysäytetä.
• Kahden minuutin välein kuitenkin peli puhalletaan poikki ja kello pysäytetään. Tällöin on mahdollisuus vaihtaa pelaajia kentällä. Tuomari voi lyhentää vaihtojen väliä, jos vaihtopelaajia on runsaasti.
• Pelaamassa on aina maalivahti ja neljä pelaajaa. Kentällä on aina oltava tyttöjä ja poikia.
• Pelaamiseen osallistuvat oppilaat on jaettava mahdollisuuksien mukaan etukäteen neljän oppilaan ryhmiin, jotta em. pelaajien vaihtaminen sujuu mutkattomasti.
• Pelikenttä: 1/3 osa kaukalosta siniviiva rajana. Peliä pelataan siis kaukalon leveyssuunnassa.
• Mikäli siniviivalla ei ole laitaa, vaihtopelaajat toimivat ”muurina”. Muurissa olevan pelaajan tehtävä on palauttaa kiekko peliin. Jos kiekko ohittaa muurin, peli puhalletaan poikki.
• Pelivälineenä on reikäkiekko, joka on tavallista kiekkoa kevyempi.
• Pelikatkon jälkeen aloitus suoritetaan aina pelialueen keskipisteestä.
• Otteluissa pelataan aina voitosta, mutta joukkueet eivät saa voitoista ja tasapeleistä pisteitä. Voitoilla ja tappioilla ei ole merkitystä: turnausvoittajaa ei haeta – eikä voittajaa muutenkaan nosteta korokkeelle.
• Kun oppilaat kuitenkin laskevat ”tehopisteitään”, tulee painottaa seuraavaa: maaliin johtanut syöttö = 2 pistettä, maali = 1 piste.

Vasaran Pauke liikuttaa lapsia ja aikuisia

Urheiluseura Vasaran Paukkeen alakoulun oppilaille suunnattu perjantain pelivuoro starttasi viime perjantaina oppituntien jälkeen ja jatkoa seuraa taas tällä viikolla.

Itse tulin juuri Vasaran Paukkeen aikuisten liikuntavuorolta Lehmuksen liikuntasalista. Meitä oli viisi ja pelasimme sählyä tyyliin kaksi vastaan kolme välillä joukkueita vaihdellen. Oli raskasta! Mutta kivaa! Ensi viikolla kuulemma tulee lisää porukkaa. On määrä silloinkin pelata sählyä.
Laji voi olla jotain muutakin -se on ihan siitä kiinni, miten sovitaan. Tämä viikoittainen liikuntasessio on siis Lehmuksen salissa keskiviikkoisin alkaen klo 19.45 - heti Vaskun Pompun jälkeen. Tänään jaksoimme pelata puoli yhdeksään.

Tämä on mielestäni sitä "matalan kynnyksen toimintaa", johon mielestäni on helppo liittyä: ei todellakaan tarvita aiempaa kokemusta. Sinne vaan mukaan!

A2-kielen opiskelusta

Helmikuun alussa 3. luokkien oppilaiden vanhemmat saavat painotuoreen tiedotteen, joka kertoo vapaaehtoisen A2-kielen valinnan mahdollisuudesta. Turku on mukana Opetushallituksen kansallisessa vieraiden kielten opetuksen kehittämishankkeessa, jonka tavoitteena on, että englannin ja ruotsin ohella myös perusopetuksen kielipolkuihin kuuluvia muita kieliä opiskeltaisiin.

Vasaramäen koulun kieliohjelmaan kuuluvat A2-kielinä saksa ja ranska. Turussa on opetusryhmän minimikooksi määritelty 14 oppilasta. Toki pienemmälläkin ryhmällä opetuksen mielestäni voisi käynnistää, mutta tuo asetettu minimiraja on sikäli perusteltu, että aina käy niin, että joku ryhmästä muuttaa pois tai muuten vaihtaa koulua - esimerkiksi 7. luokalle siirryttäessä - tai käy yksinkertaisesti niin, että A2-kielen opiskelu osoittautuu liian vaativaksi ja koti ja koulu yhdessä sopivat, että oppilas keskeyttää opiskelun. Niinpä tuo asetettu ryhmän minimikoko varmistaa, että opetusryhmä säilyy taloudelliseti ja toiminnallisesti järkevän kokoisena perusopetuksen loppuun saakka.

Monen mielestä meidän tulisi tarjota A2-kielenä ruotsia. Minunkin mielestäni ruotsi on erittäin tärkeä! Siksi se onkin kaikille pakollinen B1-kieli, joka alkaa 7. luokalta.

Jos kieliohjelmaamme kuuluisi A2-kielenä vain ruotsi, ryhmä muodostuisi. Olen tästä tietoinen.
Mutta: A2-kielen tarkoitus on monipuolistaa opiskeltavien vieraiden kielten tarjontaa. Siksi me tarjoamme ranskaa ja saksaa. Ja teemme se tosissamme.

Mikäli perinteistä opetusryhmää ei muodostu, tarjoamme mahdollisuutta opiskella kyseistä kieltä etäopetuksessa. Tällöin opiskellaan internetin välityksellä kameralla ja mikrofonilla varustetun tietokoneen avulla koulunkäyntiavustajan valvonnassa. Ryhmään kuuluu myös oppilaita yhdestä tai kahdesta muusta koulusta. Opettaja ei ole oppilaiden luona, vaan opettaa omasta työpisteestään. Toki silloin tällöin kokoonnutaan perinteiseen opetukseen, mikä vahvistaa ryhmäytymistä.

Joillekin A2-ruotsi on ollut "kynnyskysymys" ja olemme tarjonneet mahdollisuutta opiskella sitä päivän ensimmäisellä tai viimeisellä tunilla Kerttulin koulussa koulujen yhteisessä ryhmässä. Tosin edes näin ei viimeksi ryhmää muodostunut ja opetus tässäkin aloitettiin etäopetuksena.

Tänä lukuvuonna on ollut etäopetuksessa ongelmia tietoliikenneyhteyksissä, kun kilpailutuksen kautta kaupunki siirtyi Soneran asiakkaaksi. Uskomme kuitenkin, että ratkaisut löytyvät näihinkin ongelmiin.

Edellä mainitsemani tiedotteen ohella 3. luokkien vanhemmat saavat valintalomakkeen, joka tulee palauttaa jokaisen oppilaan osalta kouluun maanantaina 8.2.

Tervetuloa Vasaramäen kouluun!

Yhtenäiskoulussa isot ja pienet oppivat rinnakkain.

Tällä viikolla järjestämme kaksi merkittävää tilaisuutta. Kummatkin niistä liittyvät lapsen koulupolun tärkeisiin nivelvaiheisiin.

Tiistaina 19.1. klo 18.00-19.30 on informaatiotilaisuus elokuussa 1. luokan aloittavien lasten vanhemmille Lehmuksen ravintola Kokkikukossa.

Tuomme esille käsityksemme lapsen kouluvalmiudesta. Meidän mielestämme siitä on edelleenkin puhuttava. Tämä ajankohta on hyvä. Tämän jälkeen emme siitä puhu - elokuussa 2010 peruskoulun aloittavien lasten vanhemmille. On totta, että kouluvalmiuden käsitettä ollaan romuttamassa. Ajatellaan, että pitääkin puhua koulun valmiudesta: jokaisen tulisi voida aloittaa opintie tuossa laissa säädetyssä iässä kotiaan lähellä olevassa koulussa. Olen itsekin tämän ajatuksen takana, kunhan koulu saa tuon ideologian edellytämät taloudelliset resurssit. Näin ei vielä ole. Niitä odotellessa - opetus on edelleenkin luokkaopetusta, jossa suuret erot oppimisvalmiuksissa opintien alkuvaiheessa ovat vaikeasti eliminoitavissa ja aiheuttavat näin uhkan lapsen onnelliselle koulupolulle.
Meillä Vasaramäen koulussa on onneksi tarjota lähikouluna alkuluokka lapsille, joiden kohdalla päädytään siihen, että aikalisä on paikallaan.

Informaatiotilaisuutemme ei kuitenkaan ole kouluvalmiusilta, vaan pyrimme siihen, että ilta etenee tulevien koululaisten vanhempien esittämien lapsensa koulun aloittamiseen liittyvien kysymysten herättämän keskustelun avulla.

Tilaisuuden jälkeen on mahdollista suorittaa myös koulutulokkaan kouluun ilmoittautuminen opastuksellamme juuri saneeratussa ATK-luokassamme.

Tilaisuus jatkuu toukokuun 6. päivänä klo 8.00-9.45, jolloin kykenemme vastaamaan myös niihin koulun alkuun ja lukuvuoteen 2010-2011 liittyviin kysymyksiin, joihin vielä näin tammikuussa emme pysty.

Keskiviikkona 20.1. klo 18.30-19.30 on tiedotustilaisuus 7. luokan elokuussa aloittavien lasten vanhemmille Syreenin alasalissa.

Vasaramäen koulun 6. luokkien vanhemmille järjestimme jo marraskuussa yläkouluun siirtymiseen liittyvän tilaisuuden, jonka tarkoituksena oli hälventää tähän nivelvaiheeseen liittyviä pelkoja ja vahvistaa vanhemmissa ja osittain heidän välityksellään oppilaissamme uskoa yhtenäiskouluumme.

Keskiviikon tilaisuus on tiedotustilaisuus. Voidaan myös puhua koulun markkinoinnista. Tässä perusopetuksen nivelvaiheessa kouluumme tulee oppilaita muista kouluista. Se on myös koulumme elinehto. Monelle käynti Vasaramäen koulussa on ensimmäinen.

Toivon, että pystymme vakuuttamaan kaikki meille tärkeissä asioissa:

Jokainen oppilas on meille yhtä tärkeä - on hän sitten liikuntalinjalla tai ei. Pyrimme siis järjestämään käytössämme olevat resurssit tasapuolisesti ja organisoimaan opetuksen siten, että kaikki luokat ja opetusryhmät ovat yhtä hyviä.

Toki tiedotustilaisuudessamme on tärkeää esitellä liikuntalinjaamme, siis yleisliikunta- ja jalkapallolinjaamme, onhan kyseessä koulumme erityistehtävä turkulaisessa kouluverkossa.

Otamme vakavasti perusopetuslain vaatimuksen turvallisesta oppimisympäristöstä. Sekä henkisen että fyysisen oppimisympäristön tulee olla sellainen, että kouluun on hyvä tulla.
Me Vasaramäen koulussa tiedostamme sen, että koulumme kehittäminen ei onnistu ilman oppilaiden ja näiden vanhempien kuulemista ja ja oppilaiden osallistamista koulun arjessa.

Tervetuloa siis kuuntelemaan ja esittämään kysymyksiä!

Rakkkaudesta jääkiekkoon

Jos haluaa hetkeksi päästä eroon kouluasioista - tuppaavat pyörimään päässä - kannattaa mennä jääkiekko-otteluun. Minulle hyvä jääkiekko-ottelu paikan päällä koettuna on paras tapa irrottautua arjesta. Rentoutumisesta ei voi puhua. Eikä aina viihteestäkään. Välillä tuska on sietämätöntä, kun oma joukkue tekee työt ja vastustaja korjaa hedelmät. Eilen kävi niin ottelun ratkaisseessa toisessa erässä. Oli TPS - HIFK. Yleisöä oli pitkästi yli 8000. Katsomo näytti täydeltä, kun yläkatsomon toinen sivu oli edelleen suurten lakanamainosten peitossa.
Ottelukohtaisen katsojakeskiarvon täytyy olla tämän kauden osalta yli kuuden tuhannen. Kuitenkin on sellainen mielikuva, että rahat on loppu Tepsiltä - muihin liigaseuroihin verrattuna pienestä palkkabudjetista huolimatta. Miten jotkut seurat voivat sitten pyörittää samaa bisnestä puolta vähemmillä katsojamäärillä? En ymmärrä.
Ottelun alla esitin - kuten aina - retorisen kysymyksen rakkaalle vaimolleni: "Tuletko mukaan jääkiekko-otteluun?" Yllättäen hän sanoi "kyllä". Hän tekee sen kerran kaudessa. Jos sen tekee kerran kaudessa, se kannattaa tehdä HIFK-ottelun kohdalla. Niin nytkin, vaikka peli ei pelaajien osalta ollut lähellekään sitä, mihin he pystyvät.
HIFK:n kannattajat olivat taas hyviä. Minunkin pitäisi oppia laulamaan ja kannustamaan ja jättää kiroilu ja sättiminen vähemmälle. Kyllä turkulaisetkin kannustivat, mutta aina väärään aikaan: silloin, kun oma joukkue oli tehnyt maalin tai kun esimerkiksi hyökkäyspäässä luistin kulki ja sen seurauksena kulmapeli sujui. Mutta kun kannustusta olisi takaa-ajoasemassa kaivattu, katsomo oli kutakuinkin hiljaa. Niin minäkin. Mikään tyypillinen turkulainen kannattaja en siinä mielessä kyllä ole, että käyn kyllä otteluissa hävittyjenkin pelien jälkeen.
Jotenkin on käsittämätöntä, että Tepsin väreihin sonnustautuneita faneja on Tepsin kotiotteluissa aina vähemmän kuin vierasjoukkueen väreihin pukeutuneita faneja!
Jos tilanteeseen halutaan parannus, minulla on siihen resepti: Faniksi ei tulla - faniksi kasvetaan. Pelaajille kummikoulut tai -päiväkodit, kummi välillä kouluun käymään ja höntsäämään välitunnilla oppilaitten kanssa. Yhteisiä vierailun teemoja voisivat olla liikunnan merkitys, päihteettömyys, riittävä yöuni, koulun hoitaminen kunnolla... Jokainen voisi vuorollaan kutsua kummikoulunsa seuraamaan ottelua ja tämä huomioitaisiin ottelussa.

Oltiin tällä tiellä jo pitkällä Heinosen Villen kanssa, kun hän markkinoi TuToa. Villen lähdettyä työ jäi kesken niin kuin moni muukin asia TuTon kohdalla.

Kun lähdimme ottelusta, ovella jaettiin ilmaiskappale Urheilulehteä. Toimittaja Petteri Sihvonen on säälittävä! Lehden 7.1.2010 numeron sivulla 25 oleva juttu juniorijääkiekkoulun tilasta otsikolla "Piikkinä lajin lihassa" on toimittajan kannalta karmeaa luettavaa. Suomalaisten juniorimaajoukkueiden menestymättömyys laitetaan taas Nuori Suomi -ohjelman piikkiin ja Jääkiekkoliiton eläkkeelle siirtynyttä nuorisopöäällikköä Eero Lehteä verrataan syöpään.
Ensinnäkin - mielestäni alle 20-vuotiaitten maajoukkueen huonolla menestyksellä - oliko se huono? - ja Nuori Suomi -ohjelmalla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa; ehkä se, että ohjelman ansiosta taas joukkueellinen nuoria on jaksanut jatkaa harrastustaan, josta sitten on muodostunut heille työ.
Toiseksi - en ymmärrä, miksi Sihvosen kirjoitus kirjoitettiin ja julkaistiin?

Tänään on Vaasassa tärkeä ottelu. Klo 19 alkaa Suomi-sarjan ottelu Waasa Red Ducks vastaan Naantalin VG-62. Vastakkain ovat mm. sarjan parhaat maalivahdit: Niklas Wevar ( kuva yllä ) ja Kim Törnström ( Miksei muuten pelaa TuTossa? ). Täytyy laittaa Jääkiekkoliiton sivustolta suora otteluseuranta päälle.

Olenko lätkäjätkä? -En. Kuitenkin moni muu asia menee elämässäni jääkiekon edelle.