On tammikuu - synkkä ja tipaton.

Jenni Vartiainen laulaa:" On tammikuu - pitkä ja tipaton; tammikuu - synkkä ja hipaton.Vain sinusta oon selvästi päihtynyt, tähän elämään uudestisyntynyt."

http://www.youtube.com/watch?v=y1AcZWazdts


Kappale puhuttelee ajankohtaisuudellaan. Joulun ajan ja joulun jälkeinen kiireetön yhdessäolo minulle läheisten ihmisten - ennen kaikkea vaimoni Eijan -  kanssa on tehnyt minulle hyvää.


Omalla kohdallanikin edessä on niin tipaton kuin hipatonkin tammikuu, jonka suuri osa meistä suomalaisista kohtaa nyt  ilman lumipeitteen maisemaa valaisevaa vaikutusta. Valolla on selkeä yhteys hyvänolon tunteeseen – pimeyden nähdään olevan yhteydessä väsymykseen ja alakuloon.

Joulun alla kirjoitin virkani puolesta Joulupukille ja luin kirjeeni niin ala- kuin yläkoulunkin henkilökunnalle ja oppilaille. Toivoin Joulupukin toteuttavan taatusti ympäristöystävälliset lahjatoiveemme: positiivista ajattelua ja huumoria.

Koska tiesin Joulupukilla olevan aattona kovan kiireen, pyysin häntä jättämään nämä lahjansa meidän itsemme toinen toisillemme jaettavaksi kevätlukukauden aikana.

Tammikuussa meidän pitää saada paljon aikaan.

Opettajien viikkotyöaikaan kuuluu kolme tuntia yhteiseen suunnitteluun: kodin ja koulun väliseen yhteydenpitoon ja yhteistyöhön koulussa muiden opettajien ja muun henkilökunnan kanssa ja yhteistyöhön koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.

Nyt kevätlukukauden alussa tulisi kyetä mahdollisimman hyvin näkemään yhteissuunnitteluajan tarpeet ja sopimaan käytännöistä. 

Tarvetta keskusteluun ja niiden pohjalta asioista yhdessä sopimiseen on:

On tärkeää päivittää koulun tapahtumakalenteri kevätlukukauden osalta, jotta esimerkiksi yhteiset me-henkeä vahvistaviksi suunnitellut tapahtumat ovat sitä.  Kevään huipentumana näen Wanhan Vasaran 60-vuotisjuhlan maaliskuun 26. päivänä.

Hyvien käytöstapojen yhteinen edistäminen on yksi tämän lukuvuoden tavoitteistamme niin ala- kuin yläkoulussakin. Sovitut yhteiset toimenpiteet ovat jääneet toteutettaviksi tänä keväänä. Vielä joulukuussa halusin laajentaa tähän liittyvää keskustelua antamalla puheenvuoron alakoulussa opettajille, jotka palasivat innostuneina hyvekasvatus-koulutuksesta. Ajankohta keskustelulle oli huono. Tuo keskustelu tarvitsee ehdottomasti uuden tilaisuuden. Mielestäni tarvitsemme toimintamallin, jonka avulla oppilasta ei pelkästään pyydetä olemaan kunnolla, vaan hänelle annetaan keinoja omakohtaisesti parantaa ja korjata omaa käytöstään.

Tammikuussa järjestämme esittelytilaisuuksia. Niihin meidän pitää olla hyvin valmistautuneita.

Keskiviikkona tammikuun 8. päivänä klo 18.00 alkaen Lehmuksen yksikön ravintola Kokkikukossa kohtaamme tulevien 1. luokkien oppilaiden vanhemmat. Samaan aikaan on koulutulokkailla mahdollisuus osallistua Vaskun Pomppuun liikuntasalissa. Tämän tekee mahdolliseksi vanhempainyhdistyksemme Vaskun Vanhemmat ry.

Torstaina tammikuun 9. päivänä klo 18.00 alkaen Lehmuksen yksikön auditoriossa järjestämme alakoulun 3.-6. luokkien liikuntalinjan esittelytilaisuuden. 

Torstaina tammikuun 16. päivänä klo 18.30 alkaen Syreenin yksikössä järjestämme yläkoulumme esittelytilaisuuden. Tilaisuudessa esittelemme myös yläkoulun liikuntalinjaa.

Tulevan lukuvuoden 2014-2015 suunnittelu alkaa siis käytännössä heti tammikuussa. On tärkeää, että opettajakunta kokonaisuudessaan hahmottaa tämän prosessina, jossa jokaisen on mahdollista tulla kuulluksi. Resurssit tulevat olemaan huomattavasti kuluvan lukuvuoden resursseja niukemmat, mikä edellyttää valintojen tekemistä ja sinä onnistumista.

Kyösti Kallion kuva

Kyösti Kallio toimi Suomen tasavallan neljäntenä presidenttinä 1937 - 1940.

Noin vuosi sitten Lehmuksen yksikössämme taas yksi peruskorjausvaihe oli valmis. Sen myötä oli aika palauttaa tasavaltamme presidenttien muotokuvat takaisin paikalleen sille käytävälle, joka johtaa kuuluisalle Huokausten sillallemme.

Näin tässä oppimistapahtuman edellytykset ja annoin tehtävän kahdelle kuudennen luokan pojalle: "Laittakaa presidenttien kuvat seinälle oikeassa järjestyksessä. Tässä laatikossa ovat kuvat ja tuossa ovat tikapuut."

Pojat ryhtyivät työhön, mutta olivat pian murheellisen näköisinä työhuoneeni ovella. -Kallio putosi, sanoi toinen ja toinen näytti taulua, jonka lasi oli säpäleinä.

Lohdutin poikia ja kävimme yhdessä tarkastamassa heidän työnsä tuloksen. Presidentit olivat oikeassa aikajärjestyksessä - Kyösti Kalliota varten seinässä oli koukku oikeassa paikassa.

Kangaslahden Olli kävi sitten käymässä työhuoneessani. Pyysin Ollia viemään Kyösti Kallion hyväksi kokemaani kehystämöön, kun tiesin Opan asuvan ihan siinä vieressä. 

Vuosi siinä vierähti. Seuraavakin peruskorjausvaihe oli ohi ja valmistauduimmme joulunalusviikolla perinteiseen kahvihetkeemme, johon aina yritämme muistaa kutsua kaikki koulun arjessa tai arkeen vuoden aikana tavalla tai toisella vaikuttaneet ihmiset.

Huomasin, että Kyösti Kallio puuttuu edelleen. Saman huomaisivat varmaan vieraammekin. Kiusallista.

Kiiruhdin tuohon kehystämöön ja ehdinkin sinne juuri ennen sulkemisaikaa. Mentaalisesti yrittäjä oli jo selvästikin sulkenut liikkeensä. Siinä hän istui ja rupatteli toisen mieshenkilön kanssa. Liike toimi selvästikin kulmapubina, mikä alueelta nykyään puuttuukin.

Aina palvelualtis yrittäjä ponnahti ylös ja minä tervehdittyäni kumpaakin kysyin nolona, oliko liikkeessä vielä koulumme Kyösti Kallion muotokuva. Yrittäjä meni takahuoneeseen.

Ystävänsä kysyi:"Eikös Kyösti Kallio kuollut Helsingin rautatieasemalle?". Vastasin, että niin se taisi olla.

Pian yrittäjä tuli takaisin.

"Tässä se on. Mutta en ole tehnyt sille mitään. Kun toimeksianto jäi aikanaan hieman epäselväksi..."

Sanoin, että jos uusi lasi.

Hän sanoi, että se olisi valmis heti seuraavana päivänä.

En hakenut Kyösti Kallion muotokuvaa seuraavana päivänä. Haen sen kuitenkin ennen kuin kevätlukukausi alkaa.

Rauhallista Joulua!

 Hyvät Ystävät.

Kuluva lukuvuosi on Vasaramäen koulun 60. lukuvuosi. Tasan 60 vuotta sitten tämä liikuntasali oli silloisten koulun aikuisten ja oppilaitten toimesta muuntumassa juhlasaliksi koulun ensimmäistä kuusijuhlaa varten.
Koulua oli käyty tässä rakennuksessa syyskuun ensimmäisestä päivästä alkaen. Voisin kuvitella, että lukuvuoden alkaessa rakennustöitä ei vielä oltu saatu päätökseen. Pitkän aikaa oppilaiden ja koulun henkilökunnan lisäksi täällä työskenteli rakennusväkeä, jonka tehtävänä oli saattaa tämä kaunis rakennushanke valmiiksi.

Niinpä vasta keväällä oltiin valmiit järjestämään koulun viralliset vihkiäiset. Juhlapäiväksi päätettiin maaliskuun 26. päivä, jota sen jälkeen alettiin joka vuosi juhlia Vasaran päivänä.

Kun Vasaramäen ja Kupittaan koulut sitten 4.4. 2009 yhdistettiin koulun henkilökunnan kokoontuessa tätä varten yhteen, alettiin tuota päivää pitää Uuden Vasaran päivänä ja maaliskuun 26. päivää Wanhan Vasaran päivänä.

Seuraava Wanhan Vasaran päivä onkin siis erityisen merkittävä. Se on vanhan Vasaramäen koulun 60-vuotispäivä.

Juhliin on valmistauduttu jo usean vuoden ajan Turun kaupungin kiinteistöjen peruskorjaamisesta vastaavien tahojen toimesta ja juuri nyt tuo työ ollaan saamassa päätökseen.
Rakennustöiden ja koulutyön samanaikaisuuteen me kouluväki olemme tottuneet ja sopeutuneetkin.
Yhteistyö on ollut sujuvaa. Tilojen käyttäjän edustajana olen tuntenut tulleeni kuulluksi peruskorjauksen eri vaiheissa.  Tässä viimeisessä vaiheessa vertaus "kuin yhtä perhettä" - ei sekään ole kaukaa haettu.

Haluan koulumme koko henkilöstön ja oppilaittemme puolesta kiittää Teitä kaikkia osaajia, jotka olette olleet mukana tässä rakennuksemme A-osan peruskorjauksessa.

Syreenikujan yksikön osalta syyslukukausi on ollut merkittävä. Lukio on muuttanut pois ja valtuuston hyväksymät muutokset kaupungin kouluverkossa vahvistavat sen, että Syreenikujan yksikkö toimii vielä vuosia Vasaramäen yläkoulun tilana - aina siihen saakka, kunnes Skanssiin rakennetaan uusi koulu. 

Kyseessä on niin pitkä aika, että Syreenikujan yksiköstä - siis Kupittaan koulutalosta -  on pidettävä hyvää huolta.

Lukion lähtö mahdollisti uudet toiminnot: vast'ikään maahamme muuttaneille yli 15-vuotiaille suunnatun valmistavan opetuksen ja toisaalta peruskoulua täydentävän lisäopetuksen, joka meillä on YsiPlus. Näiden toimintojen arki on haastavaa pioneerityötä. YsiPlus-ryhmä on esimerkiksi opettanut kantapäänkin kautta, mihin suuntaan ja miten toimintaa tulee kehittää tulevina lukuvuosina.

Haluan tässä yhteydessä erityisesti kiittää VALMO-ryhmän Mirellaa ja Milaa sekä YsiPlus-ryhmän Juhaa ja Opaa ja muita ryhmän opetukseen mukaan lähteneitä sekä OPO-Maijaa  ennen kaikkea rohkeudesta.

Alakoulun syksyä ovat leimanneet monet kansainväliset vierailut ja muut kontaktit. Joulukuun alussa saimme toimia eurooppalaisen yhteistyöhankkeemme Fit, fair and successful isäntinä. Juuri nyt meillä ja muissa hankekouluissa Englannissa, Kyproksella, Ruotsissa, Saksassa, Sloveniassa ja Turkissa pohditaan yksilön ja ryhmän sosiaalisten taitojen kehittämistä, jotta tulisimme toimeen entistä paremmin toistemme kanssa.

Sosiaalinen kestävyys on teemamme myös Vihreä Lippu -ohjelmaa toteuttaessamme.

Kunnioittaa toista ihmistä ja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Koulun arjessa tulee havainneeksi, kuinka osaamisessa tällä ihmisen toiminnan keskeisellä alueella on suuria puutteita.
Olen asiasta paljon enemmän huolissani kuin siitä, että Shangai on mennyt Suomen ohi matematiikan osaamisessa.

Kasvatustehtävämme on äärimmäisen tärkeä. Mutta kuitenkin voimme olla korkeintaan avuksi niille, joilla on vastuu  lapsensa kasvatuksesta: lapsen vanhemmille.

Vanhempainyhdistyksemme Vaskun Vanhemmat on tärkeä toimija, kun sovimme työnjaosta yhteisessä kasvatustehtävästämme.

Meillä kaikilla tulee olla unelma - miksei useampikin. Pyrkiessäni omaan unelmaani, unelmieni kouluun - toivon samalla mahdollistavani muidenkin unelmat - vähintäänkin olematta niiden toteutumisen esteenä.

Unelmat eivät toteudu ilman halua ja kykyä tarttua haasteisiin. Jokainen koulupäivä tarjoaa tähän lukuisia mahdollisuuksia.

 

Koulutus on voimakkain ase, jota voi käyttää maailman muuttamiseen.

Kuvan sitaatti on Nelson Mandelan puheesta Witwatersrandin yliopistossa vuonna 2003. Nelson Mandela kuoli joulukuun 5. päivänä.

KIITOS KULUNEESTA SYYSLUKUKAUDESTA!

Tämä on puheeni Vasaramäen koulun henkilökunnan ja koulun yhteistyötahojen perinteisessä joulukahvitilaisuudessa keskiviikkona 18. joulukuuta 2013 Lehmuksen juhlasalissa.