Turkulaisessa Vasaramäen kansakoulussa, osoitteessa Lehmustie 7, koulutyö käynnistyi 1.9.1953. Peruskoulu-uudistuksen myötä vuodesta 1976 koulu toimi ala-asteen kouluna tarjoten opetusta 1.-6. vuosiluokille.
Kupittaan yhteiskoulun uudessa koulurakennuksessa Syreenikuja 1:ssä käynnistyi kansakoulun jälkeinen keskikoulu- ja lukio-opetus vuonna 1957. Vuonna 1962 valmistui koulun laajennusosa: ns. lukio-siipi. Peruskoulu-uudistuksen myötä koulun nimeksi tuli Kupittaan koulu, joka tarjosi opetusta 7.-9. luokille. Samassa rakennuksessa toimintansa aloitti peruskoulu-uudistuksen yhteydessä myös Kupittaan lukio.
Moni varmasti pelkäsi muutosta, koska siihen liittyi paljon epävarmuutta. Jotkut ehkä näkivät muutoksessa mahdollisuuden. Kaikki varmasti ajattelivat:"Miten tämä muutos vaikuttaa minun työhöni?"
Paikalla oli myös Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tiedottaja. Myös Turun Sanomat oli edustettuna. Lainaankin tässä ts.fi -sivustoa:
Sinapin leirikeskuksen sali oli muutettu kirkoksi. Sulhasena toimi Vasaramäki ja morsiamena Kupittaa.
Edessä oli alttari ruusuineen ja olipa siihen laskettu kupit ja vasarakin.
Kuten kunnon juhlaan sopii, niin valmisteluja tehtiin vielä viime tinkaan, ja tilaisuus pääsi alkamaan vasta akateemisen vartin myöhässä.
Mendelssonin häämarssi soi kauniisti ja ihan oikea pappi Petri Laitinen Henrikin seurakunnasta oli saapunut paikalle.
- Ei täällä ole hääparia ollenkaan, ja liiton merkit eli kupit ja vasara ovat jo valmiina, ihmettelee pappi.
- Ai niin, olenpa minä hajamielinen. Häät pidettiin jo aamulla. Anteeksi, että myöhästyitte, kuittaa Laitinen odottaville vieraille.
Samassa saliin astelevat kuningas ja kuningatar.
- Valtakuntaamme on kohdannut suuri onni, toteaa kuningas.
- Niin, syntymä on aina suuri ihme ja suuri mahdollisuus. Kunpa kaikki nyt vain menisi hyvin, pohtii kuningatar.
Ja siinä valtakunnan todistaessa nousee kakusta lintu. Lapsi on syntynyt.
- Kaikki on nyt niin uutta ja erilaista, miettii kuningatar.
Papin mielestä tulokkaalle pitäisi kuitenkin saada nimi. Samaan aikaan Pahatar saapuu raivoissaan loitsuja sadatellen.
- Otsakurttuja, piinaavia ennakkoluuloja, rehtorin hikeä ja kesken loppuneita kalapuikkoja, nainen uhoaa.
Pappi ei lannistu, vaan hellyttää Pahattaren kauniilla laulullaan.
- Kuka on se nyytti, joka Sinapissa ensi kerran rääkäisee. Se on se Vasaramäen koulu, laulaa Laitinen.
Näin häät muuttuivatkin yllättäen nimenantojuhlaksi, ja uusi koulu sai nimen.
Juhlan jälkeen alkoi yhtenäiskoulun rakentaminen - ala- ja yläkoulun opettajat yhdessä. Joidenkin oli helpompi tarttua työhön tuon nimenantojuhlan virittäminä. Joitakin juhla taisi entisestään hämmentää, kun tamperelainen Aamulehtikin meitä turkulaisia juhlasta kuultuaan pilkkasi.
Koulu toimisi edelleen kahdessa eri kiinteistössä. Ne kuitenkin nimettiin uudelleen tukemaan yhtenäistä perusopetusta. Vasaramäen koulutaloa alettiin kutsua Lehmustien yksiköksi eli Lehmukseksi ja Kupittaan koulutaloa Syreenikujan yksiköksi eli Syreeniksi.
Yhtenäiskoululle piti pian saada yhteinen tunnus - logo. Oppilaat ryhtyivät sitä suunnittelemaan. Useista ehdotuksista valituksi tuli 5b-luokan oppilaan Ida Lundin ehdotus.
Opintiehen on kuulunut ja kuuluu edelleen erilaiset risteykset. Myös nivelvaiheiksi niitä koulukielellä kutsutaan.
Aivan kuten tuo Syreenikujan yksikön viitta Hippoksentiellä välillä osoittaa ties minne, on noissa mainitsemissani risteyksissä viitoitus välillä epäselvä. Olemme täällä Vasaramäessä pyrkineet vuosien saatossa sitä kehittämään.
Ensimmäiseen risteykseen tullaan siirryttäessä esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle.
Lapsille, joille tämä risteys oli erityisen hankala, meillä oli vuoteen 2012 alkuluokka, jossa oli mahdollista vielä yhden lukuvuoden ajan valmistautua jatkamaan opintiellä eteenpäin.
Seuraava haastava risteys on kun siirrytään kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle. Yhtenäiskoulussa suurelle osalle oppilaista risteys tuntuu varsin selvältä ja turvalliselta: koulurakennukset ovat tutut, on samoja opettajia niin ala- kuin yläkoulussa, sama rehtori, tuttu terkkari, kuraattori ja psykologi. Monelle meidän oppilaistamme tämä risteys on edelleen outo ja jännittävä, kun risteykseen tullaan eri kouluista - kuka mitäkin reittiä.
Meillä on myös oppilaita, jotka ovat tulleet tähän risteykseen toisesta maasta - ehkä kokonaan ilman kokemusta mistään koulusta tai kokemuksen ollessa ainakin hyvin vähäinen - osaamatta suomen kieltä. Näitä nuoria varten meillä on jo useamman vuoden ajan ollut tarjota valmistavaa opetusta omissa opetusryhmissä.
Seuraava risteys on yhdeksännen luokan jälkeen.
Päättötodistus on matkalippu seuraavaan oppilaitokseen. Ilman päättötodistusta jääminen on meillä perin harvinaista, mutta sen sijaan yleisempää on se, ettei oppilas pääse saamallaan päättötodistuksella siihen oppilaitokseen, mihin hän haluaisi. Joskus taas on niin, ettei oppilaalle ole vielä tuohon risteykseen tultaessa selvinnyt, mihin hän haluaisi seuraavaksi opintietään jatkaa.
Näitä oppilaita varten kehitimme YsiPlus-luokan - mielestämme perinteistä kymppiluokkaa huomattavasti edistyneemmän lisäopetusmallin - jota saimme toteuttaa valitettavasti vain kahden lukuvuoden ajan.
Suomessa on 25 koulua, jotka saavat käyttää Suomen Olympiakomitean Urheiluakatemiat-logoa. Vasaramäen koulu on yksi noista kouluista. Ainoana Turun kouluista meillä on sen edellyttämät yläkoulun urheiluluokat. Aikanaan niin ala- kuin yläkoulussakin käynnistetystä liikuntapainotteisesta opetuksesta on yhtenäiskoulun myötä jalostunut valtakunnallisesti merkittävä kokonaisuus, josta ovat ammentaneet oppia myös eurooppalaiset yhteistyötahomme.
Vasaramäen koulu on kansainvälinen koulu. Meillä on mahdollisuus hyödyntää kotikansainvälisyyttä, kun varsin monen oppilaan vanhemmat tai isovanhemmat ovat tulleet Suomeen jostakin muusta maasta. Toisaalta olemme aktiivisia hyödyntäen erilaisia Euroopan Unionin kouluille rakentamia ohjelmia.
Eikä toiminta rajoitu Eurooppaan. Onhan meillä kumppanikoulumme Kenian Mogotiossa.
Lopuksi luen runon, jolla haluan korostaa jokapäiväisen yhteistyön ja yhdessä tekemisen merkitystä. Runon on kirjoittanut Kirsi Kunnas.
Tämä on puheeni Vasaramäen Yhtenäiskoulun 10-vuotisjuhlassa Kupittaan Urheiluhallissa perjantaina huhtikuun 5. päivänä 2019.
Koulu toimisi edelleen kahdessa eri kiinteistössä. Ne kuitenkin nimettiin uudelleen tukemaan yhtenäistä perusopetusta. Vasaramäen koulutaloa alettiin kutsua Lehmustien yksiköksi eli Lehmukseksi ja Kupittaan koulutaloa Syreenikujan yksiköksi eli Syreeniksi.
Yhtenäiskoululle piti pian saada yhteinen tunnus - logo. Oppilaat ryhtyivät sitä suunnittelemaan. Useista ehdotuksista valituksi tuli 5b-luokan oppilaan Ida Lundin ehdotus.
Opintiehen on kuulunut ja kuuluu edelleen erilaiset risteykset. Myös nivelvaiheiksi niitä koulukielellä kutsutaan.
Aivan kuten tuo Syreenikujan yksikön viitta Hippoksentiellä välillä osoittaa ties minne, on noissa mainitsemissani risteyksissä viitoitus välillä epäselvä. Olemme täällä Vasaramäessä pyrkineet vuosien saatossa sitä kehittämään.
Ensimmäiseen risteykseen tullaan siirryttäessä esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle.
Lapsille, joille tämä risteys oli erityisen hankala, meillä oli vuoteen 2012 alkuluokka, jossa oli mahdollista vielä yhden lukuvuoden ajan valmistautua jatkamaan opintiellä eteenpäin.
Seuraava haastava risteys on kun siirrytään kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle. Yhtenäiskoulussa suurelle osalle oppilaista risteys tuntuu varsin selvältä ja turvalliselta: koulurakennukset ovat tutut, on samoja opettajia niin ala- kuin yläkoulussa, sama rehtori, tuttu terkkari, kuraattori ja psykologi. Monelle meidän oppilaistamme tämä risteys on edelleen outo ja jännittävä, kun risteykseen tullaan eri kouluista - kuka mitäkin reittiä.
Meillä on myös oppilaita, jotka ovat tulleet tähän risteykseen toisesta maasta - ehkä kokonaan ilman kokemusta mistään koulusta tai kokemuksen ollessa ainakin hyvin vähäinen - osaamatta suomen kieltä. Näitä nuoria varten meillä on jo useamman vuoden ajan ollut tarjota valmistavaa opetusta omissa opetusryhmissä.
Seuraava risteys on yhdeksännen luokan jälkeen.
Päättötodistus on matkalippu seuraavaan oppilaitokseen. Ilman päättötodistusta jääminen on meillä perin harvinaista, mutta sen sijaan yleisempää on se, ettei oppilas pääse saamallaan päättötodistuksella siihen oppilaitokseen, mihin hän haluaisi. Joskus taas on niin, ettei oppilaalle ole vielä tuohon risteykseen tultaessa selvinnyt, mihin hän haluaisi seuraavaksi opintietään jatkaa.
Näitä oppilaita varten kehitimme YsiPlus-luokan - mielestämme perinteistä kymppiluokkaa huomattavasti edistyneemmän lisäopetusmallin - jota saimme toteuttaa valitettavasti vain kahden lukuvuoden ajan.
Vasaramäen koulu on kansainvälinen koulu. Meillä on mahdollisuus hyödyntää kotikansainvälisyyttä, kun varsin monen oppilaan vanhemmat tai isovanhemmat ovat tulleet Suomeen jostakin muusta maasta. Toisaalta olemme aktiivisia hyödyntäen erilaisia Euroopan Unionin kouluille rakentamia ohjelmia.
Eikä toiminta rajoitu Eurooppaan. Onhan meillä kumppanikoulumme Kenian Mogotiossa.
Lopuksi luen runon, jolla haluan korostaa jokapäiväisen yhteistyön ja yhdessä tekemisen merkitystä. Runon on kirjoittanut Kirsi Kunnas.
Joutsen, hauki ja rapuVaikka olisi kuinka paljon voimia,ilman yhteistyötä ei voida toimia.Yhteistuumin löytyy aina apu.Kerran joutsen, hauki ja rapuryhtyivät kuormaa kiskomaan.Hiki hatussa - kuten sanotaan -mutta kuorma ei liikahtanutkaan!
Kas, kun joutsen veti ylös pilviin,hauki alas veteen ja rapu taakse -niin mikä eteen?Kuka teki oikein?Väärin meni keltä?Kukapa sitä sanomaan.
Kuorma oli näyttänyt kevyeltä,mutta on yhä paikoillaan!
