Turkulaisen Vasaramäen koulun jo eläkkeelle jääneen rehtorin ajatuksia koulun arjesta ja arjesta koulun ulkopuolella - jälkimmäisen korostuessa
keskiviikko 16. joulukuuta 2009
Syyslukukaudella kouluumme käytiin tutustumassa Ranskasta, Saksasta, Keniasta, Namibiasta,Sambiasta ja Japanista. Kuvassa Hirohito Nishigaki Kyoto Sosei Universitystä sekä suunnittelupäällikkö Tapio Alapaattikoski Turun Opetuspalvelukeskuksesta
Hyvät Ystävät.
Vasaramäen koululle lukuvuoden 2009-2010 käynnistyminen elokuussa oli aivan poikkeuksellinen koulun historiassa.
Kaupunginvaltuusto oli päättänyt kokouksessaan 15.12.2008, että Kupittaan ja Vasaramäen kouluista muodostetaan yhtenäiskoulu 1.8.2009 lukien ja että opetustoimen johtosäännön 31 §:ää muutetaan siten, että koululuettelosta poistetaan ”14. Kupittaan koulu”.
Muutokseen sisältyi paljon mahdollisuuksia. Jotta ainakin osa näistä mahdollisuuksista alkaisi todentua jo yhtenäiskoulun ensimmäisenä lukuvuonna, määrittelimme lukuvuodelle 2009-2010 kahdeksan eri tavoin yhtenäiskoulua edistävää tavoitetta.
Näin syyslukukauden lähestyessä loppuaan on syytä arvioida, miten olemme onnistuneet.
Kuluvan lukuvuoden aikana on tavoitteena sopia rehtorin, apulaisrehtorin ja kummankin yksikön – Syreenin ja Lehmuksen – vastuuopettajien välinen työnjako. Selkeä työnjako on perusedellytys toimivalle yhteistyölle – niin hullulta kuin se kuulostaakin. Työnjako edellyttää keski-näistä luottamusta. Luottamusta pitää vahvistaa. Avoin ja rehellinen keskustelu sekä halu oppia uutta vahvistavat luottamusta. Johtotiimin jäsen on nyt kuin jalkapalloilija, jolla on poikkeuksellisen hyvä oikean jalan potku, mutta onneton vasuri, mutta jota hänet nyt pannaan harjoittamaan.
Johtotiimin ohella meillä yhtenäiskoulun rakennustyötä ovat viemässä eteenpäin lukuisat tiimit, joissa kussakin on sekä ala- että yläkoulun opettajia: opetussuunnitelma-tiimi, arki-tiimi, oppilaan osallistamisen tiimi, erityisen tuen tiimi, tieto-tiimi ja tyky-tiimi. Rakennusprosessin virtauksia valvoo LVI-tiimi, joka pyrkii auttamaan muita hahmottamaan kokonaisuus ja määrittelemään prosessille aikataulun.
Syyslukukauden aikana on ollut merkille pantavaa, että sekä oppilaissa että henkilökunnassa on valtavasti yhteistä energiaa. Samalla on kuitenkin ollut havaittavissa, että ainakin osalla oppilaista energiaa "menee harakoille", mikä toisaalta vie valtavasti opettajien energiaa. Tämä on LVI-tiimille oiva haaste jatkon kannalta.
Kaikki tiimit ovat kokoontuneet ja työ on saatu käyntiin. Konkreettisia tuloksia ovat mm. ARKI-tiimin valmistelemat ja koko henkilökunnan hyväksymät järjestyssäännöt. Syreenin ja Lehmuksen säännöissä on joitakin eroja, jotka johtuvat toisaalta rakennusten erilaisuudesta toisaalta siitä, että vanhemmille oppilaille annettiin tiettyjä vapauksia, joihin kylläkin liittyy tietty vastuu. Oppilaan osallistamisen tiimi on organisoinut OPPAn – oppilasparlamentin, joka on kaksikamarinen: meillä on alahuone ja ylähuone.
Mitä tulee johdon työnjakoon ja tiimien toimintaan, voisi toisaalta kysyä: ”Eikö kuitenkin olisi parasta, jos suutari pysyisi lestissään? Eikö kuitenkin olisi järkevämpää, että osa henkilöstöstä murehtii vain alakoulun asioista ja osa vain yläkoulun asioista – koulun johto mukaan lukien?
Kun kyseessä on kuitenkin kuin kaksi eri maailmaa.”
Järkevää se ehkä olisi, mutta ei viisasta. ( Lainaus – muistaakseni Aapelin Siunattu hulluus… )
On totta, että ala- ja yläkoulu ovat hyvin erilaiset toimintakulttuuriltaan. Mutta se ei ole pelkästään hyvä asia. Uskon siirtymisen seitsemännelle luokalle olevan monen kohdalla tällä hetkellä mitä suurimmassa määrin shokkihoitoa. Uskon, että opetussuunnitelmaa yhtenäistämällä pystymme madaltamaan kynnystä ala- ja yläkoulun välillä, mikä onkin keskeinen tavoitteemme.
Tavoitteemme tälle lukuvuodelle on, että puhumme meidän koulustamme – emme noista tuolla yläkoulussa tai noista tuolla alakoulussa. Tätä tukemaan loimme uudet yksiköiden nimet - Lehmus ja Syreeni – jotta vanhat koulutalojen nimet eivät vahvistaisi sellaista, mistä on opittava pois.
Nykyisistä erillisistä ala- ja yläkoulun liikuntalinjoistamme on kehitettävä peruskoulun liikuntalinja, jolla on selkeä tarkoitus. Liikuntalinjamme kehittäminen osana huolehtivaa ja siksi vetovoimaista koulua on tärkeä. Koulun on kuitenkin pystyttävä vastaamaan myös niiden oppilaiden tarpeisiin, jotka eivät hakeudu liikuntalinjalle.
Kevätlukukaudella tärkeää tulee olemaan yhteistyö Lausteen koulun kanssa. Lausteen koulu on oppilasalueemme toinen koulu – alakoulu, josta suurin osa oppilaista siirtyy 7. luokalle Vasaramäen kouluun. Vuorovaikutus Lausteen koulun henkilöstön kanssa on edellytys sille, että onnistumme muodostaessamme myöhemmin tulevia 7. luokkia.
Viimeinen kirjattu tavoitteemme tälle lukuvuodelle on tiedottamisen – niin sisäisen kuin ulkoisenkin – kehittäminen.
Sisäistä tiedottamista ovat olleet yhteisten ja yksikkökohtaisten palaverien ohella yhteiset toimittamani viikkotiedotteet ja varsin aktiivinen Wilman käyttö. Tammikuussa otamme aktiiviseen käyttöön Moodlen, joka tulee toimimaan yhteisenä opettajainhuoneena ilmoitustauluineen.
Ulkoista viestintää edustaa, Hyvät Ystävät, tämä tilaisuus. Vasaramäen koulu ei ole vain sen nykyiset oppilaat, opettajat ja muu henkilöstö. Vasaramäen kouluun kuulutte lisäksemme Te kaikki, jotka ajatuksin, sanoin tai teoin olette tämänkin pian päättyvän syyslukukauden aikana olleet läsnä arjessamme.
Kiitos hyväksemme tekemästänne työstä. On ollut taas ilo toimia Vasaramäen koulun rehtorina.
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2009!
Puheeni Vasaramäen koulun henkilökunnan ja koulun sidosryhmien edustajien perinteisessä joulukahvitilaisuudessa 17.12.2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti