Turun kouluissa kehitetään keinoja koulupäivän aktivoimiseen sekä lasten ja nuorten turvalliseen iltapäivään. Kaiken toiminnan ja toimijoiden yhteisenä tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen monin eri tavoin.
Tähän pyritään kehittämällä koulupäivän aikaista toimintaa mm. välituntien aktivoimisen, aktivoivien välineiden ja materiaalien, oppilasaktivaattori- ja kaveritoiminnan, pihaolosuhteiden jne. kehittämisen kautta.
Aktiiviseen ja osallistuvaan elämään kannustetaan ja hyvinvoinnin edellytyksiä pohditaan erilaisten tapahtumien, kampanjoiden ja oppituntien kautta.
Erityisen tärkeä osa tätä työtä monimuotoisen harrastetoiminnan synnyttäminen aamu- ja iltapäiviin.
Rahoitus kehittämistyöhön on tullut vuosina 2010-2012 pääosin Central Baltic INTERREG IV A 2007-2013 -ohjelmasta, osittain Turun kaupungilta ja muista ulkopuolisista rahoituslähteistä, kuten opetushallitukselta.
Turun ja Tallinnan yhteinen EU-rahoitteinen ”Safe and Active
School Day – Well-Being Partnership” – tuttujen kesken SAS-hanke - on
päättymässä tämän vuoden lopussa. Aktiivisen ja turvallisen koulupäivän
rakentaminen jatkuu kuitenkin Turussa.
Tiedän saavani osallistua paneelikeskusteluun hankkeen päätösseminaarissa Tallinnassa marraskuun 1. päivänä. Roolinani on tuoda keskusteluun rehtorin näkökulma kysymykseen "Mitä hanke on tuonut Vasaramäen koulun arkeen?"
SAS-hanke ja jo sitä edeltänyt turkulaisten oma Koulut liikkeelle -hanke ovat tukeneet näkemystäni siitä, että liikunnan tulee olla koko koulun asia. Koululiikunnan rinnalle ja jopa osin sen tilalle on tullut käsite koulun liikunta. Koulun liikunnalle ei riitä, että on tietty määrä liikunta-nimistä oppiainetta. Sen lisäksi tulee kehittää välituntien laatua ja kiinnittää huomiota siihen, että koulumatkat kuljetaan mahdollisimman paljon jalan tai polkupyörällä.Oppituntien ulkopuolisen aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen on ollut myös keskeistä kehitettäessä koulun liikuntaa.
Paljon oli toki tehty näiden asioiden hyväksi Vasaramäen koulussa ennen tämän hanketoiminnan käynnistymistä. Niinpä aluksi tuntui, että meillä oli paljon annettavaa hankkeelle. Olimme mm. pyrkineet rikkomaan perinteistä koulun päivärytmiä iltapäivän pikällä välitunnillamme, joka suo oppilaille vähintään puolen tunnin mittaisen ulkoilutauon.
Hankkeiden edetessä oli meidänkin hyvin pian todettava, ettei koulumme hankkeen tavoitteiden suhteen ollut läheskään valmis.
SAS-hanke on mahdollistanut monipuolisen kerhotarjottimen.Toki on syytä tähdentää, että kerhonohjaajien palkka on tullut OPM:n ja kaupungin yhteisestä hankerahoituksesta - ei EU:lta. EU-tuki on mahdollistanut kerhotoiminnan uudenlaisen koordinoinnin koulunkin tasolla. Myönteisintä mielestäni kehityksessä on ollut nykyinen pirteä ote yläkoulumme kerhotarjonnassa. Ilman tätä hankerahoitusta koulu ei viime vuosina olisi voinut juuri kerhoja tarjota. SAS-hanke on toisaalta pannut meidät pohtimaan kerhotarjontaamme ja uudistumaan tässä. Kerhotoiminta on ollut entistä tavoitteellisempaa. Keskeistä on ollut toisaalta vähän tai ei ollenkaan liikkuvien lasten ja nuorten liikkumaan saattaminen, toisaalta lasten ja nuorten sosiaalisen kompetenssin vahvistaminen.
SAS-hankkeen myötä olemme saaneet uudet välituntikorit jokaiseen luokkaan. Välituntikorit sisältävät välituntitoimintaa aktivoivia välineitä. Lisäksi hanke on tuottanut erilaisia aktivointikampanjoita, joiden avulla mm. oppilaat ovat saaneet apua siihen, miten hyödyntää välituntikorien sisältöä.
Liikunnan lisäämisen rinnalle tuli SAS-hankkeen edetessä yhä enemmän oppilaan hyvinvoinnin edistäminen. Hyvinvointi ja viihtyvyys kulkevat käsi kädessä. Tärkeä on kuulluksi tulemisen tunne, johon tarvitaan kuulluksi tulemisen kokemuksia ja mahdollisuus osallistua ainakin jossain määrin omaa työympäristöään koskevaan päätöksentekoon. SAS-hanke toi tähän hyviä konkreettisia työkaluja, joista aivan viimeisintä ollaan rakentamassa sosiaalisen median keinoin.
Näin hankkeen lähestyessä päätöstään hanke on hyvin vahvasti linkitetty kouluissa käynnistettyyn oppilasparlamenttitoimintaan, jollainen meilläkin on - kummassakin yksikössä omansa.
SAS-hanke on ollut kansainvälinen hanke. Se on ollut Turun ja Tallinnan yhteinen hanke. Hanke on tuonut kouluumme vierailijoita kahteenkin otteeseen Tallinnasta. Vierailujen isännöinti on aina mainio tilaisuus koululle tulla ulkopuolisten taholta arvioiduksi. Vierailijoiden välittämät kokemukset koulustamme on hyvä hyödyntää koulua kehitettäessä. Toisaalta itse olen saanut vierailla hankkeen aikana hyvin monessa Tallinnan koulussa ja saanut näistä vierailuista paljon niin henkistä kuin ihan konkreettistakin tuomista omaan kouluumme.
Olemme varmasti mielellämme mukana valtakunnallisessa Liikkuva koulu -hankkeessa, jossa Turku aikoo siis olla mukana Liikkuva koulu -kaupunkina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti