Kesälomani viimeisen viikon vietin aivan pohjoisimmassa osassa Suomea: Vätsärin eräämaa-alueella Suomi-neidon päälaella. Sain vaeltaa vaimoni Eijan ja kuuden hyvän ystäväni kanssa viisi päivää rinkka selässä ja pystyttää telttamme toinen toistaan upeampaan leiripaikkaan. Matkaa kertyi näin runsaat viisikymmentä kilometriä. Vanhana tornikotkana muistelin Baden-Powellin Partiolaisen kirjan ohjeita eri tilanteisiin, mutta on todettava, että kokeneiden vaeltajien läsnäolo oli kyllä myönteisen kokemukseni edellytys ja heidän neuvojensa ansiosta jaksoin, vaikkakin vaellus pakotti minut aika ajoin mukavuusalueeltani pois.
Vain hyvin ohuesti tuli työasioita pohdittua tuon vaelluksen aikana. Kun ei voida rinnakkain kulkea, on kuljettava peräkkäin. Jonkun on oltava ensimmäinen, jonkun viimeinen. Joukon viimeisenä seurasin ensimmäistä. Pohdin sitä, kuinka paljon ensimmäisen on syytä kuunnella muita. Jos kuunnella, niin millaisissa tilanteissa? Miten toimia, kun väsymys iskee ryhmässä, mutta eteenpäin on vielä mentävä. Kun taukokin olisi kuin kulutusluoton maksuvapaa kuukausi - aika lailla hyödytön. Kun itselle suunta on selvä, miten ottaa huomioon, mitä muut sanovat? Tai kun kukaan ei sano mitään: Mitä he ajattelevat?
Alkavaa lukuvuotta 2013-2014 voi verrata hyvin vaellukseen. Maasto tulee olemaan vaihteleva; välillä tuntuu kuin mentäisiin loivasti alas viettävää pururataa, välillä jyrkästi ylös pitkin pahinta rakkaa - kiveltä kivelle, joidenkin kivien heiluessa vaarallisesti jalan alla.
Halusin koota tähän joitakin muutoksia olosuhteissa, joissa vaellamme.
Lehmustien yksikössä on A-osan peruskorjaus meneillään lukuvuoden alkaessa. Työn on määrä valmistua joulukuuhun mennessä. Koulutyötä tämä hankaloittaa eniten ehkä siksi, että Lehmuksen liikuntasali ei ole tänä aikana käytössä.
Kupittaan koulutalossa ei enää toimi lukio, vaan ainoastaan Vasaramäen koulun Syreenikujan yksikkö.Käytössämme on enemmän tilaa, jolla on suuri merkitys myös viihtyvyyden kannalta.
Tänä lukuvuonna koulumme tarjoaa kaksi uutta toimintoa Syreenikujan yksikössä. Perustamme perusopetuksen jälkeistä lisäopetusta varten YsiPlus-ryhmän ja maahamme juuri muuttaneille 15-17 -vuotiaille pakolaisstatuksen omaaville nuorille VALMO-ryhmän, jossa heitä valmennetaan jatko-opiskelua varten.
Liikuntalinjamme on laajentunut entisestään, kun yläkoulun liikuntalinjaan perustettiin entisten ryhmien rinnalle ryhmät salibandyä ja yleisurheilua varten. Lisäksi tanssiryhmä on saanut nimekseen tanssi- ja voimisteluryhmä. Viime lukuvuonna on tehty valtavasti kehittämistyötä niin koulun sisällä kuin Turun Seudun Urheiluakatemiankin piirissä. Tavoitteena on vahvistaa ja selkiyttää koulun roolia osana nuoren valmennusta.
Koko yhtenäiskoulun yhteinen tavoite on kiinnittää huomio hyviin käytöstapoihin. Hyvistä käytöstavoista hyötyvät kaikki. Niinpä tavoitteen suuntaan eteneminen edellyttää niin henkilökunnan, oppilaskunnan kuin oppilaitten vanhempienkin sitoutumista siihen. Lukuvuotta ei kannata aloittaa kertaamalla luokkahuoneen oveen kiinnitettyjä järjestyssääntöjä, vaan luomalla yhdessä nuo säännöt. Lukuvuoden ensimmäisen viikon aikana on käytettävä riittävästi aikaa ryhmäytymiseen ja muihin hyvinvoinnin edellytyksiin - kuten toimiviin sääntöihin ja sopimuksiin.
Kun näin teemme, meillä on sen jälkeen enemmän aikaa opettaa ja oppia.
Syreenikujan yksikköön on palkattu kouluyhteisöohjaaja, joka omalta osaltaan pyrkii kehittämään koulupäivää oppilaiden osallisuuden kautta.
Viime lukuvuonna käytiin paljon keskustelua niin oppilaskunnassa, opettajakunnassa kuin Vaskun Vanhempienkin kokouksissa sosiaalisen median hyödyntämisestä koulun arjessa. Vaikka siinä nähdään paljon mahdollisuuksia, kuitenkin päädyttiin sääntöön, joka mahdollisti oppitunnilla esillä olevan kännykän tilapäisen takavarikon. Mm. tästä on hyvä käydä keskustelua lukuvuoden alkaessa ja sopia, mitä saa ja mitä ei saa tehdä.
Itselläni on vielä paljon opittavaa sosiaalisen median mahdollisuuksissa. Mm. Twitter on minulle ihan outo. Sen sijaan tutumpi on Flutter. Taas sunnuntaina makasin tuntitolkulla TYKSissä, kunnes sähköllä käännettiin sydänrytmi sinukseen. Verhot potilaiden välillä ei paljoa ääntä eristä ja päivästä muodostuikin varsin sosiaalinen.
Koulumme muutkin tavoitteet nivoutuvat hyvin yhteen. Alakoulun tavoitteita ovat hyvinvointi ja sosiaalinen kestävyys, joista jälkimmäinen tulee olemaan teemamme Vihreä Lippu -ohjelmaan osallistuessamme.
Yläkoulussa pyrimme siihen, että kaikki osapuolet ja yhteisön jäsenet sitoutuvat yhteisiin sopimuksiin. Tavoite edellyttää myös sopimuksia tuottavien prosessien kehittämistä. Lisäksi yläkoulun tavoitteena on kehittää arviointia - ehkäpä jo ennakoiden uutta opetussuunnitelmaa, minkä valmistelu käynnistyi viime lukuvuonna ja jatkuu alkavana lukuvuonna.
26.3. 2014 tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun Vasaramäen koulu juhlallisesti vihittiin käyttöönsä. Lienee selvä, että tämä tulee olemaan erityisen juhlan paikka.
Hyvää alkavaa lukuvuotta kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti